maanantai 18. toukokuuta 2015

Kanojen ulkotarha

Kanaset ovat päässeet nauttimaan vielä mylläämättömästä nurmikosta ja kevätpäivistä ulkotarhaan. Porukka on kyllä innokasta ulkoilemaan, tulivat aamulla ulos heti ja viivyttelemättä, kun avasin luukun. Illalla kahdeksan aikaan isot olivat jo menneet orsille, mutta pienet keikkui - kaikki kolme tungeksien - luukun suulla ja piipittivät. Ulkona sataa eikä väsytä yhtään. Eivät tienneet olisivatko menneet ulos vai sisään. Kukko katsoi orrelta turhautuneena nuorisoa. Hätistin teinit ikkunalta sisälle ja suljin luukun ja menivät sitten orsille nekin. Niin päättyi tämän päivän ulkoilu, huomenna on uusi päivä.



Kanat tarvitsevat turvallisen ulkoilumahdollisuuden, joka tarkoittaa suojaa petoeläimiltä, haukoilta ja irtokoirilta. Meillä on toistaiseksi sellainen linjaus, että kanat ovat nukkuvat yönsä sisällä kanalassa, aamulla luukku avataan ja kanat pääsevät ulkotarhaan, joka on verkotettu huolellisesti. Myöhemmin kanat kenties pääsevät pihamaalle ulkoilemaan vapaana tarhan ulkopuolellekin. Olen ajatellut, että päästän kanat vapaaksi sellaisina iltoina kun meillä ollaan kotona ja itsekin pihalla - mutta vasta sitten kun kanat ovat asettuneet taloksi meille, oppineet missä on piilopaikat ja kun meidän kissa on tottunut niihin. Kissa ei ole riidanhaluinen eläin, mutta saattaisi jahdata kanoja huvikseen. Varsinaisesti vaaralliset eläimet ovat oma lukunsa.

Täällä maaseudulla vaaroja riittää: Ketut, supikoirat, minkit, haukat... Myös koirat saavat kanan helposti hengiltä, jos alkavat niitä jahtaamaan, vaikka aikomuksena ei olisikaan saalistaa. Onneksi irtokoiria ei meillä kovin usein näy. Metsäneläimet pysynee poissa pihalta silloin kun ihmiset on paikalla. Ketut kaivaa itsensä aidan ali, haukat hyökkää yläilmoista ja minkki kiipeää ja mahtuu pienestäkin välistä. Meidän ulkotarhassa on pyritty estämään kaikki nämä yritykset.



Aloitin ulkotarhan suunnittelun maalaamalla ääriviivat spraymaalilla nurmikkoon. Ulkotarhan runko koostuu kakkosnelosesta, jotka sain työkaverin rakennustyömaalta ylijäämäkasasta. Rungon tolppien väli on noin 120 cm ja korkeus on 170-180 cm. Maa viettää hieman, joten takareunaan tarvittiin vähän pitempiä tolppia. Tolppien yläreunaan kiinnitin kakkoskakkosesta yläkierron. Tein seinät palasina ja kun sain pystytysapua, kiinnitin ne toisiinsa. Rakennelma oli siinä vaiheessa hutera, mutta toisiinsa kiinnitetyt seinät pysyivät pystyssä.







Sitten kaivoin tarhan ympäriltä nurmea pois noin kymmenen senttiä syvästi ja 30 cm leveästi. 2m leveä verkko kiinnitettiin ulkotarhan runkoon ja upotettiin nurmen alle noin 30 cm. Kun verkko oli paikoillaan, nostelin nurmen palaset takaisin ja nurmialue jäi yllättävän siistiksi.






Rungon tolppien alle laitoin kattohuovan jämäpaloja, jotta toplat eivät alkaisi niin nopeasti lahoamaan alhaalta. Verkon päälle, seinien alareunaan laitoin vielä laudan, joka tekee rungosta vahvemman ja estää verkon läpi rynnimisen. (Alareunan lauta auttaa myös kanoja havaitsemaan verkon, nimittäin yksi pikkuisista jo säntäsi niin, että törmäsi höppänä verkkoon)




Myös katto laitettiin verkosta. Verkon laitossa, sekä seinissä että katossa, käytin niittipyssyä, joka ampui niitit kiinni puuhun. Niitit eivät ole mikään kovin järeä tapa kiinnittää verkkoa, mutta helppo ja riittävän pitävä, kun laittaa tarpeeksi niittejä.

Ulkotarhaan tuli myös orret ja peltikaton palat sateen suojaksi. Kanat tykkäävät ulkoilla, mutta eivät pidä sateesta. Lisäksi ne haluavat kylpeä kuivassa mullassa, joten sateenpitävä katto on tarpeen. Toistaiseksi tarkoitus on ottaa kattopellit pois talveksi, sillä ne eivät kestä lumikuormaa tuollaisenaan. Ehkä rakennan paremman katon myöhemmin.

Ikkuna-aukosta kanat pääsevät laskeutumaan ulos tikkaita pitkin. Tikkaiden askelmiin käytin kukkapenkin reunustamiseen tarkoitetusta nauhasta irroitettuja puuosia. Ikkunaan tuli luukku, joten kanalan saa suljettua yöksi. Irroitin vanhat ikkunanpielet ja seinä kaipaisi nyt hieman maalia.


Tarhassa ei ole puita tai pensaita suojana, joten tein sinne kuusenoksista pieniä piilopaikkoja, Ne osoittautuivat suosituiksi.




Tarhan kaikki puuosat öljyän vielä myöhemmin harmaalla puuöljyllä, jolloin kokonaisuus saa kenties siistimmän ilmeen.









Kanalan sisätilojen sisustamisesta voit lukea edellisestä kirjoituksesta. Pääset siihen suoraan klikkaamalla tästä :)  Kanalan suunnittelusta ja leikkimökin eristämisestä talviasuttavaksi kanalaksi kerroin aiemmin, sen voit lukea klikkaamalla tästä.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Kanalan sisustaminen

Vihdoinkin! Kanat ovat kotiutuneet! Kanala ja ulkotarha ovat valmiit. Olen saanut uurastaa viikkokausia ja on tuntunut, ettei kanojen muuttopäivää tule koskaan. Vielä pari päivää ennen kanojen kotiutumista tuntui tosi epätodelliselta, että ne edes oikeasti muuttaisi meille. Mutta niinpä vain kävi. Nyt ne tuolla elostelee onnellisina, eikä näy merkkiäkään matkaväsymyksestä tai hämmennyksestä, että missäs sitä nyt ollaan. Sopeutuvia kavereita!

Porukassa on nyt kaksi aikuista kanaa ja kukko, sekä kolme kananuorikkoa. Kanat ovat Tyrnävänkannan maatiaisia, joka on vanha ja melko harvalukuinen kanakanta.

Alla olevassa kuvassa on nuoriso.




Kanalan sisustamisessa on yksi sääntö: Helposti pestävää! ....harmi vain, se ainoa sääntö meinaa helposti unohtua tällaiselta amatööriltä, joka ei ole vielä koskaan kanalaa joutunut siivoamaan.

Kanalan seinät on nyt kalkittu sammutetulla kalkilla. Sekoitin siis vettä ja kalkkia velliksi ja sivelin seinille maalipensselillä. Kalkitseminen on vanha tapa käsitellä seinäpinnat niin, ettei puun rakoihin pesiydy elämää. Seinien valkoinen väri tulee siis kalkista ja samalla kalkki desinfioi pinnat.




Munintapesät tuunasin vanhasta hyllyköstä. Sahasin yhden pesän irti ja kiinnitin toisten päälle, jotta pesät sopivat paremmin niille varattuun nurkkaan. Munintapesien tulee olla suojaisia ja hämäriä, joten kiinnitin niihin myös koristelistan, joka tekee vähän varjoa pesiin. Ikkunaan laitoin verhon, jotta ylin pesä ei olisi liian valoisa. Ainakin kaksi pesää on kelvannut käyttöön, olemme saaneet jo yhteensä kolme munaa! (Vain kaksi aikuista kanaa ovat munitaiässä)





Kanoille orret ovat tärkeät, sillä ne nukkuvat orsilla. Orret voivat olla korkeallakin, sillä maatiaisrodut osaavat melko hyvin lennähtää orsille. Myös alempana on hyvä olla orsi, jotta sinne pääsee hypähtämään nuoriso tai joku joka ei mahdu yläorrelle syystä tai toisesta. Meillä orret on pitkällä seinällä niin, että yläorsia on kaksi vierekkäin - toinen on ohituskaista - ja vieressä on orsi alempana. Alemmalta orrelta pääsee hypähtämään yläorrelle, jos ei  hyppy kanna lattialta yläorrelle asti. Pienimmätkin ovat kuitenkin nukkuneet yläorrella isompien vieressä.






Lattialla tulee olla riittävästi kuiviketta, jotta siinä on kuoputtamista ja mikäli lattiaa peittävä kerros ei riitä kylpemiseen, on hyvä olla vielä jonkinlainen kylpypaikka, jossa on hiekkaista maata tai turvetta vähän paksummasti. Minä ostin kanalaan turvekuiviketta, jota agrimarketissa myytiin paaleina.

Koska kanat tosiaan kuoputtavat niin, että turve lentää, on vesiastia nyt munintapesien päällä. Näyttää siltä, että ne käyvät yhtälailla juomassa hyllyllä. Huomasin, että jos vesiastia on lattialla, se on turpeen peitossa alta aikayksikön.

Ruokakupit on toistaiseksi lattilla, niihin ei turve ole lentänyt niin paljon. Kaurat olen heittänyt suoraan pehkuun, kanat tykkäävät nokkia niitä turpeen seasta ja samalla niillä on tekemistä, kun kuoputtavat kauranjyviä pehkun seasta.






Ulkotarhaan kanat pääsevät ikkunan kautta.





Kanojen elämään kuuluu sääntöjä, mutta kun koko lauma noudattaa niitä, on elämä yksinkertaista elämästä nauttimista. Sitä on hyvin rentouttavaa seurata. Aamulla kukko kiekaisee porukan hereille, ja sitten odotellaan aamusapuskaa. Aikuiset kanat ja kukko syövät ensin ja pienet syövät muiden jälkeen. Aamuruuan jälkeen on muninnan aika ja kukko varmistaa että munintapesät ovat asianmukaiset, turvalliset ja mukavat. Nuoriso kauskaa keskenään ja pysyttelee poissa aikuisten jaloista.

Sitten mennään ulkoilemaan, kuoputetaan matoja etsien, otetaan multakylpyjä ja huolletaan höyheniä. Kukko pitää vahtia ja tarvittaessa varoittaa vaaroista. Kukko myös etsii kanoille ruoka-apajia. Iltapäivällä on mahdollisuus saada myös herkkuja, kanat syövät mielellään kaikenlaisia ruuan tähteitä. Illan tullen kukko käskee porukan sisälle ja lopuksi kiekuu kaikki orrelle nukkumaan. Siellä ne sitten kylki kyljessä on näyttäneet nukkuneen.

Ulkotarhan rakentamisesta ja varustelusta voit lukea seuraavasta kirjoituksesta. Pääset siihen klikkaamalla tästä :) Kanalan suunnittelusta ja leikkimökin eristämisestä talviasuttavaksi kanalaksi kerroin aiemmin, sen voit lukea klikkaamalla tästä.

lauantai 9. toukokuuta 2015

Oman kanalan perustaminen

Haaveestani on tulossa totta, olen kohta kanalanpitäjä ja pienen kanalauman omistaja!

Pienkanalan perustaminen on kohtuullisen helppoa ja kanat ovat melko vaatimattomia kotieläimiä. Ne tarvitsevat kanalan, jossa on mahdollisuus ruokailuun, hiekassa kylpemiseen ja lepoon. Sen lisäksi ne tarvitsevat turvallisen ulkoilumahdollisuuden. Ihmisen seuraa ne eivät kaipaa samalla tavalla kuin kissat ja koirat, mutta huolenpitoa ne tarvitsevat vähintään kaksi kertaa päivässä.

Kanala perustamista aloin tosissani suunnitella kevättalvella, kun olin miettinyt jonkin aikaa sitä, olenko valmis sitoutumaan kanojen pitoon ja saanko tarvittaessa kanavahdin, joka käy kanalassa tarkistamassa ja ruokkimassa kanat jos lähden reissuun. Aloitin lukemalla Kirsti Hassisen kirjan Omat kanat, omat munat. Kirja oli kattava peruspaketti kanojen pidosta, siinä oli selitetty riittävän ytimekkäästi perusasiat noviisille ja sen luettuani oli helppo tehdä päätös oman kanalan perustamisesta. Paljon hyödyllistä tietoa ja käytännön vinkkejä kanojen pitoon ja kanalan rakentamiseen olen saanut Munanetistä osoitteesta www.munanetti.net ja Facebookissa toimivasta Munanetti -yhteisöstä.

Vaikka kanojen elämään liittyy monenlaisia mielenkiintoisia seikkoja ja hauskojen kanojen luonteesta ja tavoista voisi kertoa pitkästikin, kerron nyt aluksi käytännön kädentöistä, joita kanalan perustamiseksi olen kevään aikana tehnyt.

Päätin eristää pihalla olevasta, hieman alle seitsemän neliön kokoisesta leikkimökistä talviasuttavan kanalan, sillä leikkimökki on ollut meillä vain varastona. Leikkimökin viereinen nurmialue on sopivan kuiva ja suojaisa ulkotarhaa varten ja leikkimökin ikkunasta sain kanoille kulkuluukun ulkotarhaan.






Käytin eristämisessä finnfoamia, jolloin erillistä tuulensuojalevyä tai höyrynsulkua ei tarvitse. Leikkimökissä oli valmiina ulkovuorilaudoitus ja valmis runkorakenne jäi tuuletusraoksi finnfoamin ja ulkovuorilaudoituksen väliin. Tein uuden koolauksen sellaisella jaolla, että finnfoamit sopivat mahdollisimman vähällä leikkaamisella koolauksen väliin. Sen jälkeen levytin ja paneloin sisäpinnat. finnfoamin asennuksesta on hyvin havainnollistava video Meidän Mökin sivuilla. Siinä eristetään vierasmaja puolilämpimäksi tilaksi, eli toimitaan aivan vastaavalla tavalla kuin minä kanalan eristämisessä. Videoon pääset tästä.

Aloitin lattiasta ja asensin finnfoamit lautalattian päälle, levyjen väliin laitoin uuden koolauksen. Koolauksen varaan laitoin 7mm paksusta filmivanerista lattian.


Sitten tein seiniin uuden koolauksen. Koolausta tehdessä tulee ottaa huomioon, että jokaisessa nurkassa ja ikkunan ja ovenpielessä on puu, johon paneloinnin voi kiinnittää. Varsinainen kantava rakenne mökissä kuitenkin on aiemmin tehty runkorakenne, joten siihen uudella koolauksella ei ole vaikutusta. Laitoin seiniin ja kattoon 70 mm paksun finnfoamin, joten valitsin koolaukseen 7 mm x 50 mm puutavaran, jolloin finnfoam on koolauksen kanssa saman paksuinen. Seinien koolauksen taakse jäi vanha runkorakenne, joka toimii nyt tuuletusrakona (40 mm) finnfoamin ja ulkovuorilaudoituksen välissä.


Tasainen katto olisi ollut huomattavasti helpompi toteuttaa, mutta silloin kanalan kattokorkeus olisi jäänyt vain 160 cm korkeaksi, olisin joutunut itsekin siellä kumartelemaan, joten tein lyhyet viistot osuudet kattoon ja sain lisää korkeutta sisätiloihin. Myös harjan mukaisesti olisi voinut katon tehdä, mutta rakennusta kannattelevia tukia oli katon harjalla niin, että en voinut tehdä ulkokaton myötäistä sisäkattoa. Vaikeimman kautta siis: Katossa oli monta viistoa kulmaa ja aivoni kävivät ylikierroksilla kattoa tehdessä. Voin kertoa että haastetta riitti tällaiselle aloittelevalle omatoimirakentelijalle.

Harjalle sisäkaton ja ulkokaton väliin piti taas muistaa jättää tuuletus, jota varten porasin reikiä niin, että ulkoilma pääsee välikattoon. Ulkopuolelle ruuvasin hyttysverkolla varustetun ilmanvaihtoaukon ritilän, jotta pörriäiset ei tee pesiä välikattoon.

Sain lopulta sekä seinät että katon koolaukset ja eristeet paikalleen. Sitten laitoin alaosaan 60 cm korkeasti 5mm paksua filmivaneria. Seinän yläosaan ja kattoon laitoin työkaveriltani saatua purkupaneelia. 






Kuistin jätin eristämättä ja tein välioven, johon tulee eristys. Kuisti on sen verran ahdas, että eristys olisi pienentänyt sitä liikaa. Tällainen "viileäveranta" toimii myös pakkasella lämpötiloja tasoittavana, ettei lämpö karkaa kanalasta harakoille kun oven avaa - eikä kahden oven taktiikalla kanatkaan karkaa niin helposti. Myös välioveen tulee finnfoam eristeeksi.




Kanalassa tarvitaan kovimmilla pakkasilla lämmitys ja pimeään aikaan kanalassa tulee olla myös valot. Siksi kanalan rakentamisessa tulee miettiä, kuinka kanalaan saadaan sähköt. Sähköjohtojen tulisi olla niin, ettei kanat pääse niitä nokkimaan. Lämmityksen tulee olla sellainen, ettei se aiheuta palovaaraa, sillä kanalan pehku pölyää jonkin verran. Minun kanalaan ei vielä tule sähköjä, minulla on kesäkuukaudet aikaa järjestää asia.

Myös kanalan ilmanvaihto on asia, joka vaatii hieman suunnittelua. Kanoilla ei saa olla liian kostea ilma, mutta ne sairastuvat helposti vetoisassa paikassa. Minun kanalassa on katon rajassa poistoilma-aukko ja tuloilma-aukko on tulossa oven alareunaan.

Lattian on hyvä olla jonkin verran kosteutta kestävää, kuten filmivaneri. Seinissä toimii parhaiten materiaali, jossa on mahdollisimman vähän koloja, joihin ötökät voi pesiytyä ja pintojen tulisi olla helposti pestävät. Minun kanalan panelointiin jäi melko paljon rakoja ja aion käsitellä paneelit vielä sammutetulla kalkilla, joka tilkitsee rakoja ja ehkäisee ötököiden pesimistä niissä.

Projekti on jatkunut kanalan sisustamisella ja ulkotarhan rakentamisella. Molemmat on jo hyvällä mallilla ja jatkoa seuraa blogissakin pian. Jos haluat varmistaa, että saat tiedon uusista päivityksistä, käy tykkäämässä blogin facebook -sivusta. Pääset sinne tästä.

Lisätty myöhemmin: Kanalan sisustamisesta kertovaan kirjoitukseen pääset suoraan klikkaamalla tästä. Ulkotarhasta kertovaan kirjoitukseen pääset tästä.

____________________________________________________

Tarvittavat rakennusmateriaalit:
Puutavaraa koolauksiin: 50 x 50 mm lattiaan ja 70 x 50 mm seiniin ja kattoon.
Finnfoamia: 50 mm paksua lattiaan ja 70 mm  paksua seiniin ja kattoon.
Filmivaneria: 7 mm paksua lattiaan, 5 mm paksua seinien alaosaan.
Paneelia ja paneelilta näyttävää vaneria (kierrätettyä)
Tulo- ja poistoilman räppänät ja aukkoihin tulevat putket.
Oven saranat
Ruuveja, nauloja

_____________________________________________________

Tarvittavat työkalut:
Katkaisusirkkeli
Kuviosaha (tai pöytäsirkkeli)
Akkuporakone (ruuvaaminen ja tuuletusaukkojen läpivientien poraaminen)
Mitta, kynä
Katkoteräveitsi
Paineilmanaulain
Vasara
_____________________________________________________



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...