Jääkauden jälkeisessä historiassa tunnetaan useita kylmiä jaksoja ja katovuosia, jolloin Suomessa ja Euroopassa on nähty nälkää. Viimeisin paha nälänhätä nähtiin Suomessa 1860-luvulla, jolloin oli useampi huono satovuosi peräkkäin. Ensimmäisen maailmansodan aikaan elettiin niukkuudessa, mm. siksi että oltiin riippuvaisia Venäjältä tuodusta viljasta. 1920-luvulla alettiin varautumaan niin, että toisesta maailmansodasta oli mahdollista selvitä. 1900-luvun jälkipuoliskolla on varautumissuunnitelmaa ja varmuusvarastoja pyritty päivittämään niin, että voidaan tarvittaessa vastata nykyajan haasteisiin. Nykypäivän yhteiskunta on haavoittuvainen monella uudella tavalla, kun ollaan riippuvaisia sähköstä ja tietojärjestelmistä.
Lähde: Pixabay |
Uhkia ja mahdollisuuksia Suomessa
Suomessa on joitakin erityispiirteitä, joista meille koituu joitakin erityisiä uhkia: Meillä on kylmä ilmasto, joka tuo haasteita lämmitykseen ja maanviljelyyn. Suomessa on pitkät välimatkat ja kuljetuksiin tarvitaan paljon polttoainetta. Myös teollisuus tarvitsee paljon energiaa, joten sillä on ratkaiseva rooli varautumisessa. Täällä ollaan myös hyvin paljon riippuvaisia merikuljetuksista, joiden osuus kuljetuksista Suomeen on 82 % ja niitä ei käytännössä pystytä korvaamaan kumipyöräkuljetuksilla. Yhteiskuntamme on hyvin pitkälle digitalisoitunut ja meillä on haavoittuvat tietojärjestelmät. Lisäksi Suomen voi olla vaikea saada varaosia, mikäli kuljetukset ulkomailta eivät toimi, sillä Suomessa valmistamisen sijaan pääosin suunnitellaan tuotteita.
Suomessa meillä on kuitenkin myös joitakin etuja: Meillä on vesistöjä ja metsiä, luonnonkatastrofit ovat meillä harvinaisia. Meille on kehittynyt tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta, joka vähentää riskiä yhteiskunnalliseen epäjärjestykseen. Sähköinfrastruktuuri toimii meillä hyvin. Suomi on vauras maa, jossa valtiolla on varaa esimerkiksi ostaa kaikille kansalaisille rokotteet pandemiaa vastaan. Meillä on poliittisesti vakaata ja turvallista, myös yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä toimii hyvin.
Varautuminen valtion tasolla
Kun tapahtuu jotain yllättävää, sekä valtion että yhteisöjen ja kotitalouksien tulee kantaa kortensa kekoon, jotta häiriötilanteesta selvitään ja yhteiskunta saadaan jälleen pyörimään. Valtio ei voi tulla pelastamaan yksilöitä, eivätkä yksittäiset henkilöt pysty pelastamaan valtiota. Toistan: Valtio ei voi tulla pelastamaan yksilöitä. Jokaisen tulee silloin ottaa vastuuta itsestään ja myös naapurin vanhuksesta tai apua tarvitsevasta lähimmäisestä. Jo pienellä vaivalla ja valmistautumisella voit helpottaa suuresti pelastusviranomaisten työtä. Kirjoitan kotitalouksien varautumisesta oman (pitkän) kirjoituksen ja keskityn nyt siihen, kuinka Suomi pärjää globaalissa kontekstissa.
Valtiolla on huoltovarmuuskeskus, joka muunmuassa vastaa varautumisen suunnittelusta, pitää yllä varmuusvarastoa (esim. viljaa ja polttoaineita), huolehtii että infrastruktuuri on riittävän hyvässä kunnossa ja kriittinen tuotanto (esim. siemenet ja ruuti) on turvattu. Polttoaineista varastoidaan noin 5 kk normaaliajan käytön tarpeisiin, joten säännösteltynä se riittää vielä paljon pitemmäksi ajaksi. Lääkkeitä ja sairaanhoidon tarvikkeita on varastoituna sekä maahantuojilla että valtion omissa varastoissa. Viljaa on varastoituna 6 kk tarpeisiin, jonka lisäksi varastossa on lannoitteita. Kriittisistä ruoka-aineista on lista ja niiden tuottajilla on tieto, miten poikkeustilanteessa toimitaan. Myös räjähdysaineita ja ampumatarvikkeita on varastoituna ja niitä on varauduttu tuottamaan.
Huoltovarmuuskeskuksella on hieno video, jossa kerrotaan, Suomen huoltovarmuudesta. Kannattaa katsoa video tästä linkistä. Siinä tulee paljon lisätietoa siitä, miten valtio varautuu.
Lähde: Pixabay |
Suomen ruokaturva
Ruokaturva perustuu neljään asiaan: 1) Ruuan vakaa saatavuus 2) Ihmisten tulotaso ja mahdollisuus hankkia ruokaa 3) Ruuan turvallisuus ja 4) Ruuan ravinteikkuus ja terveellisyys. Erityisesti ruuan vakaaseen saatavuuteen liittyy Suomen omavaraisuus kriittisissä elintarvikkeissa. Siitä pääsemme Suomen maatalouteen.
Nykyään mediaa seuraamalla saa helposti käsityksen, että maatalous on vähentynyt rajusti ja häviää kohta Suomesta, koska maanviljely ei enää kannata. Maanviljeliöiden ahdinko on tosiasia, mutta maatalous ei kuitenkaan ole rajusti vähentynyt parina viime vuosikymmenenä ja Suomen omavaraisuus on edelleen melko hyvä.
Luettelen nyt suurpiirteisiä lukuja muutamien raaka-aineiden omavaraisuusasteesta. Rukiin omavaraisuusaste vaihtelee vuosittain 50-100 % välillä ja vehnän 100-150 % välillä. Vaihteluun vaikuttaa sääolosuhteet. Vihannesten omavaraisuus on noin 80 % paikkeilla ja sokerin noin 40-50 %. Lihantuotanto on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana noin neljänneksen verran ja omavaraisuusaste on siipikarjanlihalla 100 %, sianlihalla noin 110 % ja naudanlihalla noin 80 %. Maidon ja kananmunien omavaraisuusasteet ovat hieman yli 100 %. Suomessa on siis hyvinkin pitkälle mahdollista syödä puhtaasti suomalaista ruokaa. Luonnonvarakeskus on tutkinut sitä, kuinka paljon suomalaiset syövät suomessa tuotettua ruokaa, kun otetaan huomioon myös välilliset tuotantopanokset, kuten ulkomailta tuodut lannoitteet ja luku oli suurinpiirtein 75 % luokkaa. Eli noin 75 % suomalaisten syömästä ruuasta on suomalaista. Valitettavasti minulla ei nyt ole linkittää tutkimusta tähän, em. luvut perustuvat koulutuspäivän materiaaleihin ja luentoihin.
Kotimainen maatalous on riippuvainen tuontilannoitteista, polttoaineesta ja työkoneista. Tuonnin varassa on myös eläinten ruokinta, sillä rehuihin tarvittava valkuainen saadaan pääosin soijasta. Tämä koskee koko Eurooppaa, sillä soijan suuria tuottajamaita on vain USA, Brasilia ja Argentiina.
Globaalisti hyvä ruokaturvan mittari on se, kuinka paljon kotitaloudet käyttävät tuloistaan ruokaan. Tosiasia on se, että ruokaa riittää niille, joilla on varaa sitä ostaa. Suomessa kotitaloudet käyttävät tuloistaa ruokaan vain noin 12 % - tosin luku on suurempi jos otetaan mukaan myös kodin ulkopuolella syöty ruoka. Talouksilla on hyvät mahdollisuudet selvitä ruuan suuristakin markkinahinnan vaihteluista. Suomi on siis yksi maailman rikkaimmista maista ja kun otetaan huomioon pieni väestön määrä, Suomi pystyy hyödyntämään globaalit ruokamarkkinat hyvin.
Uhkiakin kuitenkin riittää. Luonnonoloihin liittyviä uhkia ovat tarttuvat eläintaudit, kasvitaudit ja tuoholaiset (etenkin vieraslajit), tulvat, kuivuus ja ilmastonmuutoksen mukana tuomat sään ääri-ilmiöt. Muita uhkia ovat välttämättömien tuotantopanosten loppuminen (lannoitteet, valkuaisrehu ym.), kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt, kyberuhat jotka liittyvät tietojärjestelmiin, ruokaterrorismi ja ydinlaskeumat.
Lähde: Pixabay |
Jatkan seuraavassa kirjoituksessa siitä, miten kotitaloudet ja yksilöt voivat varautua tavanomaisempiin vaaratilanteisiin ja häiriöihin, kuten sähkö- ja vesikatkoihin ja myrskyihin. Pienillä toimenpiteillä voi vaikuttaa siihen, ettei ole pulassa ihan pienimmästä yllätyksestä. Seuraavaa kirjoitusta odotellessa voit tarkistaa, löytyykö sinulta taskulamppu ja siihen varapatterit. Sähköjen katketessa se pitäisi pystyä löytämään myös pimeässä.
Tekstin lähteet:
SPEK:in järjestämän Varaudu! -koulutuksen 24.9.2015 materiaalit ja luennot
Huoltovarmuus: Huoltovarmuuskeskus
Ruokaturva: Luonnonvarakeskus, Jyrki Niemi
http://www.huoltovarmuuskeskus.fi/
____________________________________________________________________
Varautuminen II - Miten itse voit varautua
Aiemmin kirjoitin siitä, kuinka valtio on varautunut häiriötilanteisiin ja millainen on Suomen ruokaturva. Nyt kerron siitä, miten kotitaloudet ja yksilöt voivat varautua tilanteisiin.
Lähde: Pinterest |
Varautuminen yksilötasolla
Viime talvena saimme kokea pitkiä sähkökatkoja, kun myrsky kaatoi puita sähkölinjoille. Se onkin yksi todennäköismmistä häiriötilanteista, joka meitä voi kohdata milloin vain. Mikäli asuu tulva-alueella, kannattaa tutustua Suomen Pelastusalan keskusjärjestön tulva-ohjeisiin.
Kun sattuu onnettomuus, raju sääilmiö tai muu häiriöitä aiheuttava tilanne, viranomaiset antavat virallisia vaaratiedotteita ja ohjeita Ylen radio- ja tv-kanavilla ja tekstitv:ssä sekä Ylen nettisivuilla. Silloin kun sähköt ovat poikki pitempään, ollaan usein pattereilla toimivan radion varassa. Yle radio Suomen kanavalla annetaan kaikki maata koskevat tiedotteet koko Suomen laajuisesti ja muilla Ylen kanavilla tiedotteet kohdennetaan alueellisesti vain sinne, missä vaara uhkaa.
Mitä siis käytännössä tulisi olla kotitalouden varmuusvarastossa:
- Ruokatarvikkeiden kotivara
- Vettä lyhyen katkoksen varalle
- Lääkkeitä aina vähintään viikon varalle
- Taskulamppu ja varapatterit
- Kynttilöitä ja tulitikut tai öljylamppu ja siihen öljyä
- Pattereilla toimiva radio
- Kannellisia elintarvikekäyttöön soveltuvia ämpäreitä tms. veden kuljettamiseen ja varastointiin
- Käteistä rahaa
- Puoli tankillista polttoainetta autoon
Ota huomioon myös seuraavat yleiset asiat:
- Tiedätkö radion taajuuden, josta kuulet vaaratiedotteet
- Tiedätkö sijaintisi, jotta voit kertoa sen pelastuslaitokselle
- Missä asunnossasi on vesisulku, josta suljetaan koko kodin vedentulo
- Tunnetko yleiset hälytysmerkit ja -äänet, sekä toimintaohjeet niiden pohjalta
- Mistä suljetaan koneellinen ilmanvaihto
- Miten voit tiivistää asunnon ikkunat ja sulkea ilmanvaihtokanavat
- Onko sinulla käytössäsi kulkuväline, jolla pääset tärkeisiin kohteisiin omatoimisesti
- Onko sinulla asunnossasi ensiaputarvikkeet: Kuumemittari, sidetarvikkeita, sakset, punkkipinsetit, kuume- ja särkylääkettä, lääkehiiltä, kyypakkaus, joditabletteja
- Onko asunnossasi alkusammutusvälineet
- Onko asunnossasi toimiva palovaroitin
- Onko asunnossasi ukkos- ja ylijännitesuojaus
- Onko sinulla perustyökalut, kuten kirves, puukko, vasara ja lapio
Edellämainittujen asioiden tarkistamisen jälkeen sinulla onkin jo kenties vähän parempi valmius kohdata yllättäviä tilanteita ja turvata omaa ja läheistesi elämää vaaratilanteissa.
Lähde: Pixabay |
Kun myrsy uhkaa
Varaudu ennalta tarkistamalla nämä:
- Onko sinulla juomavettä, taskulamppuun paristot ja kännykän akku ladattuna
- Onko pihapiiristä poistettu huonokuntoiset puut, jotka voivat kaatuessaan ulottua rakennusten päälle
- Onko sadevesikouruista ja kaivojen päältä poistettu lehdet ja roskat
- Onko sinulla köyttä ja muovipeitettä, joilla voit suojata omaisuuttasi sadevedeltä
- Onko autot siirretty riittävän etäälle mahdollisista kaatuvista puista
- Onko ovet ja ikkunat suljettu
- Ovatko eläimet sisällä
- Onko irtain materiaali, kuten pihakalusteet siirretty suojaan tuulelta
- Onko vene nostettu vesiltä tai sen kiinnitys varmistettu
Kun myrsky puhkeaa, kuunetele radion kautta tiedotteita ja ohjeita. Lykkää matkustamista ja vältä liikkumista ulkona. Jos autoilu on välttämätöntä, varaa mukaan lämmintä vaatetta, ruokaa ja juomaa, sekä saha tai kirves. Älä yritä korjata tuhoja myrskyn aikana. Aloita puiden raivaus vasta myrsyn loputtua. Älä koske puihin, jotka ovat vaarallisesti kallistuneita tai jotka koskettavat sähköjohtoja. Pysy vähintään 30 m etäisyydellä maahan pudonneista sähköjohdoista. Jos et itse tarvitse apua, auta naapuria.
Jos sähköt katkeavat, katkeaa ennen pitkää myös vedentulo
Varaudu ennalta tarkistamalla nämä:
- Mikä on asuntosi sähkönjakelusta vastaava yhtiö ja mistä löydät yhtiön häiriötiedotteet
- Miten saat pidettyä asuntosi lämpimänä sähkökatkon aikana
- Miten saat valmistettua lämmintä ruokaa tai lämmitettyä vettä sähkökatkon aikana
- Missä voit peseytyä sähkö- ja/tai vesikatkon aikana
- Missä on lähin kaivo tai lähde, josta saat vettä
- Onko sinulla vedenhakuun kannellisia ämpäreitä tai muita astioita
- Osaatko hoitaa tilapäisesti wc-tarpeet hygieenisesti ilman vesijohtovettä
- Onko välttämättömät toiminnot varmistettu aggregaatilla ja onko aggregaatille polttoainetta
Kun sähköt katkeavat, katkaise virta sähkölaitteista, erityisesti tulipaloriskin aiheuttavista laitteista kuten liesi, uuni ja silitysrauta. Jätä yksi valo päälle, josta huomaat kun sähköt palaavat. Sähköyhtiölle ei tarvitse yleensä ilmoittaa katkoksista, järjestelmät ilmoittavat katkoksista automaattisesti. Jos näet vaurioituneen sähkölinjan tai linjalle kaatuneen puun, on siitä hyvä ilmoittaa sähköyhtiölle. Mihinkään, mikä koskettaa sähkölinjoja, ei saa tarttua. Jätä siis raivaustyöt sähkölinjojen läheisyydessä sähköyhtiölle.
Useilla sähköyhtiöillä on myös tekstiviestipalvelu, johon voi ilmoittaa puhelinnumeronsa. Silloin saat häiriötilanteissa tekstiviestin sähkökatkoksen laajuudesta ja arvioidusta kestosta. Jos sähköt ovat poikki koko naapurustosta, mutta et saa tekstiviestiä, on viasta syytä ilmoittaa sähköyhtiöön.
Pidä pakastin kiinni ja peittele se paksulla peitolla, niin se pysyy kylmänä pari-kolmekin vuorokautta. Käytä jääkaapista nopeimmin pilaantuvia tuotteita ensimmäisenä, kun ne ovat vielä kylmiä. Älä käytä sellaisia tuotteita jotka vaativat kylmäsäilytyksen mutta ovat ehtineet lämmetä. Talvella voit viedä elintarvikkeet ulos tiiviissä kylmälaukussa.
Jos et itse tarvitse apua, auta naapuria. Poikkeustilanteissa yhteiskunta ei voi tulla huolehtimaan jokaisesta taloudesta, joten naapuriapu on välttämätöntä ja auttaminen jokaisen vastuulla. Onko naapurissasi vanhoja ihmisiä tai yksinasuvia, jotka tarvitsisivat apua? Onko sinulla jotain, jota voit tarjota naapurille? Kaivovettä, retkikeitin ruuanlaittoon tai pihasauna, jossa peseytyä, aggregaatti jota et tarvitse, puhelimessa vielä akkua?
- Onko autot siirretty riittävän etäälle mahdollisista kaatuvista puista
- Onko ovet ja ikkunat suljettu
- Ovatko eläimet sisällä
- Onko irtain materiaali, kuten pihakalusteet siirretty suojaan tuulelta
- Onko vene nostettu vesiltä tai sen kiinnitys varmistettu
Kun myrsky puhkeaa, kuunetele radion kautta tiedotteita ja ohjeita. Lykkää matkustamista ja vältä liikkumista ulkona. Jos autoilu on välttämätöntä, varaa mukaan lämmintä vaatetta, ruokaa ja juomaa, sekä saha tai kirves. Älä yritä korjata tuhoja myrskyn aikana. Aloita puiden raivaus vasta myrsyn loputtua. Älä koske puihin, jotka ovat vaarallisesti kallistuneita tai jotka koskettavat sähköjohtoja. Pysy vähintään 30 m etäisyydellä maahan pudonneista sähköjohdoista. Jos et itse tarvitse apua, auta naapuria.
Jos sähköt katkeavat, katkeaa ennen pitkää myös vedentulo
Varaudu ennalta tarkistamalla nämä:
- Mikä on asuntosi sähkönjakelusta vastaava yhtiö ja mistä löydät yhtiön häiriötiedotteet
- Miten saat pidettyä asuntosi lämpimänä sähkökatkon aikana
- Miten saat valmistettua lämmintä ruokaa tai lämmitettyä vettä sähkökatkon aikana
- Missä voit peseytyä sähkö- ja/tai vesikatkon aikana
- Missä on lähin kaivo tai lähde, josta saat vettä
- Onko sinulla vedenhakuun kannellisia ämpäreitä tai muita astioita
- Osaatko hoitaa tilapäisesti wc-tarpeet hygieenisesti ilman vesijohtovettä
- Onko välttämättömät toiminnot varmistettu aggregaatilla ja onko aggregaatille polttoainetta
Kun sähköt katkeavat, katkaise virta sähkölaitteista, erityisesti tulipaloriskin aiheuttavista laitteista kuten liesi, uuni ja silitysrauta. Jätä yksi valo päälle, josta huomaat kun sähköt palaavat. Sähköyhtiölle ei tarvitse yleensä ilmoittaa katkoksista, järjestelmät ilmoittavat katkoksista automaattisesti. Jos näet vaurioituneen sähkölinjan tai linjalle kaatuneen puun, on siitä hyvä ilmoittaa sähköyhtiölle. Mihinkään, mikä koskettaa sähkölinjoja, ei saa tarttua. Jätä siis raivaustyöt sähkölinjojen läheisyydessä sähköyhtiölle.
Useilla sähköyhtiöillä on myös tekstiviestipalvelu, johon voi ilmoittaa puhelinnumeronsa. Silloin saat häiriötilanteissa tekstiviestin sähkökatkoksen laajuudesta ja arvioidusta kestosta. Jos sähköt ovat poikki koko naapurustosta, mutta et saa tekstiviestiä, on viasta syytä ilmoittaa sähköyhtiöön.
Pidä pakastin kiinni ja peittele se paksulla peitolla, niin se pysyy kylmänä pari-kolmekin vuorokautta. Käytä jääkaapista nopeimmin pilaantuvia tuotteita ensimmäisenä, kun ne ovat vielä kylmiä. Älä käytä sellaisia tuotteita jotka vaativat kylmäsäilytyksen mutta ovat ehtineet lämmetä. Talvella voit viedä elintarvikkeet ulos tiiviissä kylmälaukussa.
Jos et itse tarvitse apua, auta naapuria. Poikkeustilanteissa yhteiskunta ei voi tulla huolehtimaan jokaisesta taloudesta, joten naapuriapu on välttämätöntä ja auttaminen jokaisen vastuulla. Onko naapurissasi vanhoja ihmisiä tai yksinasuvia, jotka tarvitsisivat apua? Onko sinulla jotain, jota voit tarjota naapurille? Kaivovettä, retkikeitin ruuanlaittoon tai pihasauna, jossa peseytyä, aggregaatti jota et tarvitse, puhelimessa vielä akkua?
Mitä kuuluu kotitalouden ruokaturvaan eli kotivaraan
Kotivara on elintarvikkeiden varmuusvarasto, josta on mahdollista valmistaa täysipainoiset ateriat mikäli kauppaan ei pääse tai sieltä ei saa tavanomaisia elintarvikkeita. Kotivara auttaa häiriötilanteiden lisäksi myös arjen tilanteissa, vaikka ne eivät olisi kovin kriittisiä: Kun tulet nälkäisenä kotiin ja huomaat, että jääkaappi on tyhjä. Silloin voi taikoa kotivarasta aterian ja siirtää kaupassa käyntiä seuraavalle päivälle. Myös siltä varalta on hyvä olla jonkin verran ruokatarvikkeita kotona, jos sinä ja perheesi satutte sairastumaan tavallista ärhäkkäämpään flunssaan tms. ja kaupassa käyminen olisi toipilaana liian raskasta. Jos taloustilanteesi ei aina ole vakaa, kotivarasta löytyy tarvikkeet ateriaan myös silloin, kun kukkaron pohja paistaa.
Kotivaraan kannattaa valita sellaisia tuotteita, joita muutenkin käyttää. Silloin ne eivät pilaannu, vaan tulevat käytetyksi jossain vaiheessa. Hyödynnä kotivaran täydentämiseen kauppojen tarjoukset ja pidä kaapissa järjestys, jotta tiedät, paljonko sinulla on varastossa mitäkin elintarviketta.
Lähde: Pinterest |
Tässä on esimerkkilista, mitä kotivaraan voisi kuulua:
- puurohiutaleita (esim. neljän viljan ja kaura)
- jauhoja (vehnä- ohra- ja ruisjauhoja, perunajauhoja)
- näkkileipää tai hapankorppuja
- kahvi, tee, kaakao
- juotavaksi valmista mehua tai pullovettä
- kuivatut kasvikset (sipuli, sienet, kasvissekoitukset)
- kuivatut pavut ja linssit
- makaroni ja pastatuotteet
- riisi
- aurinkokuivatut tomaatit, oliivit
- hedelmäsäilykkeet (ananas, persikka, aprikoosi...)
- hernekeitto
- kalasäilykkeet (tonnikala, muikku, anjovis...)
- lihasäilykkeet
- maustekurkut, etikkapunajuuret
- tomaattimurskaa tai -kastikkeita
- säilykesienet
- pakastettu liha
- pakastemarjoja
- pakastekala, kalapuikot, -pihvit
- perunapakasteet (suikaleet, peruna-sipulisekoitus)
- pakastetut vihannessekoitukset (herne-maissi-paprika, keittojuurekset)
- pakastettu leipä
- öljyjä (rypsi- tai oliiviöljy, maustetut öljyt)
- rasiamargariini tai voi, joka sopii leivälle, leivontaan ja ruuanlaittoon
- kanamunia
- juurekset (peruna, punajuuri, porkkana, lanttu, nauris)
- sipulit
- pähkinät, siemenet, kuivatut hedelmät
- sokeri, hunaja
- herkkuja ja jotain tarjottavaa yllätysvieraille (keksejä tms.)
- lemmikkien ruokia
Itselläni on muutamia päivän pelastajia, eli ruokia, joita itse teen silloin kun kaapista ei tunnu löytyvän mitään: Kananmunat, paistettuna tai keitettynä - vievät pahimman nälän ja saan lisäaikaa hankkia kokonaisen aterian. Kaurapuuro mikrossa - tykkään tehdä maitoon, mutta jos ei ole maitoa, menee myös veteen tehtynä. Marjakiisseli - tarvitaan vain pakastemarjoja, perunajauhoja ja hunajaa, valmistuu nopeasti. Pitsa - pakastimesta valmiit pitsapohjat, täytteet joita omasta kaapistani löytyy lähes aina: tomaattimurska, sipuli, maissi, ananas, tonnikala, juustoraaste (pakastimesta).
Jos oikein aletaan hifistelemään, niin kotivaraa tulee tietysti säilyttää oikeassa ruokakomerossa. Ennenvanhaan sellainen oli joka talossa. Itse olen käynyt Pinterestissä ihailemassa ruokakomeroita hakusanoilla skafferi ja pantry. Jovelan talopäiväkirjasta löytyy esittely sympaattisesta ja perinteikkäästä ruokakomerosta, josta on kuva alla. Voit lukea tarkemmin Jovelan ruokakomeron sisällöstä kun klikkaat tästä. Jovelassa on pohdittu myös laajemmin poikkeus- ja häiriötilanteita, jotka voivat yllättää. Tämä oma kirjoitukseni on pitkälti teoriaa, kuinka pitäisi varautua, mutta Jovelasta kertova kirjoitus painottuu vielä enemmän käytännön toimiin Jovelassa. Pääset lukemaan kirjoituksen kun klikkaat tästä.
Lähde: http://jovelassa.blogspot.fi/ |
Oliko joukossa hyödyllisiä vinkkejä? Eikai vielä ala ahdistamaan? Jos aihe herätti ajatuksia, niin jätä ihmeessä kommentti! Pessimismiin ei kannata heittäytyä, eikä alkaa maailmanloppuun varustautumaan, mutta hieman kannattaa miettiä näitä juttuja ennakkoon - se on mukavampaa näin, kuin sitten, kun tilanne on päällä.
Tekstin lähteet:
SPEK:in järjestämän Varaudu! -koulutuksen 24.9.2015 materiaalit ja luennot
martat.fi/kotivara
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti