tiistai 25. elokuuta 2015

Ulkosaunan sisustus

Sain viimen tartuttua maalipensseliin ja viimeisteltyä ulkosaunalla pintoja. Elokuun loppuun asti näköjään piti tätäkin hommaa välttää, ennenkuin tuli tehdyksi - en tiedä miksi - maalaaminen on mielestäni terapeuttista hommaa. 


Ulkosaunan sisustus alkaa siis olla sellainen kuin mielessäni olen ajatellut. Vaikka ainahan pitää pari ideaa jättää myös tulevaisuuteen. 

 



Löylyhuoneen ikkunassa on oksa, josta roikkuu kristalleja. Tästä "verhosta" on parempia kuvia aiemmassa postauksessa.



Pukuhuoneessa ylähyllyn laitoin jo viime syksynä, mutta penkki on tämän kesän nikkarointi. Sen lisäksi olen lähinnä maalaillut ja stailannut. Matto on tuorein hankintani, se lähti mukaan Juthbackan suurilta rompemarkkinoilta viiden euron hintaan.







Tauluista ylin on kirpparilöytö ja kaksi muuta olen kehystänyt kuvista. Viime talvena tekemiäni sytykkeitä on korissa enää muutama jäljellä. 



Terassille on tehty penkki vilvoittelua varten. 



Kohta alkaa illat pimenemään niin, että saa sytytellä valot lyhtyihin että näkee saunoa. Iso lyhty ikkunan edessä kolmella kynttilällä oli toimiva valaistus koko viime talven. Löylyhuoneessa ei tarvitse kynttilöitä ollenkaan, kun lasin takaa tulee riittävästi valoa. 

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Ulkosaunan rakentaminen


Meillä kentiens suurin urakka tällä tontilla on ollut ulkosaunan rakentaminen.

Tilasimme Teuvan mökki- ja sorvituotteelta valmiin tee-se-itse paketin, jossa oli valmiina oikeastaan kaikki: Rakennuspiirustukset, hirret, katon ja lattian puutavara, lauteet, kiuas, naulat ja ruuvit sekä kattohuopa. Itse hankimme muutaman metrin puutavaraa, palolevyt kiukaan taakse, vähän palovillaa ja kiuaskivet. Paketin mukana tuli ohjeet, joita noudattamalla pääsi jo pitkälle - tosin, parissa kohdassa oli kenties tulkinnan varaa, tai ehkä vika oli luetun ymmärtämisessä. Saunan malli on Parra 5, löydät lisätietoa tästä linkistä

Lähtötilanne oli tämä


Homma eteni näin: 
1. Perustusten tekeminen ja "aloituskehikon" rakentaminen
2. Hirsiosien kokoaminen
3. Maalaaminen aloitettiin
4. Asennettiin kattoparrut ja ulkokaton paneelit
5. Tehtiin lattiat
6. Tehtiin pukuhuoneen sisäkaton panelointi
7. Tuotiin kiuas paikalleen ja asennettiin piippu
8. Asennettiin kattohuopa
9. Tehtiin lauteet
10. Tehtiin löylyhuoneen sisäkaton panelointi
11. Asennettiin räystäslaudat



Meillä tehtiin ensin saunan kokoinen "aloituskehikko", jonka avulla oli helpompi saada perustukset suoraan ja hirret aloitettiin latomaan vasta tämän alakierron päälle. Haastetta perustuksiin toi hemmetin kivikkoinen metsänpohja, vaikkakin siinä oli se hyvä puoli, että perustuksesta tuli luonnollisen näköinen eikä se luultavasti tule routimaan, koska sammaleen alla on pelkkiä kivenlohkareita... Routivalla alustalla perustukset onkin huomattavasti työläämmät tehdä, vaikka ei voi sanoa ihan pikku hommaksi tätä kivenmurikoiden asetteluakaan. 

Hirret ladottiin ohjeen mukaan. Vaikka ohjetta lukiessa sai olla tarkkana, tämä oli silti melko nopea työvaihe. Ikkuna ja ovet olivat valmiita elementtejä ja ne vain nostettiin paikalleen, ennen kuin niiden päälle tulevat hirret laitettiin paikoilleen.

ulkosauna, pihasauna, parra sauna, Parra-sauna 5


Siinä vaiheessa kun hirret oli paikoillaan, aloin maalata ensimmäisiä maalikerroksia. Maalaaminen on ihan hirveän paljon helpompaa etukäteen - silloin kun rajapintoja on mahdollisimman vähän. Siispä maalasin sisä- ja ulkoseinät ennen kuin kattoa ja lattiaa tehtiin. Sen jälkeen pyrittiin maalaamaan kaikki osat ennen kuin niitä kopautettiin paikoilleen.

Ulkoseiniin laitettiin läpikuultavaa Tikkurilan valttia, sävynä oli 'turve'. Se on tumma, lähes musta, joka taittaa aavistuksen verran vihreään, ja sopii todella hyvin kuusien keskelle. Pukuhuoneen seinät maalattiin vaalealla maalilla, katto on puhtaan valkoinen ja löylyhuoneessa on mustaa Supi saunavahaa sekä seinät että katto. Lattiat on sisätiloissa harmaalla Supi saunavahalla - tosin sillä riskillä, että en ole varma tuleeko se lattiassa kestämään. Myös lauteet on harmaalla Supilla.


ulkosauna, pihasauna, parra saunaulkosauna, pihasauna, parra sauna






ulkosauna, pihasauna, parra sauna

Suuri osa puuosista oli valmiiksi oikean mittaista tavaraa. Paneeleita ulko- ja sisäkattoon, lattiaan ja terassiin joutui kuitenkin sahaamaan myös itse oikeaan mittaan, joten katkaisusirkkeli oli ehdoton apuväline. Näin jälkeenpäin voin sanoa, että jonkinlaiset maalaustelineet paneeleiden maalaamiseen olisi ollut selkää säästävä vaihtoehto, itse nimittäin käsittelin paneelit ennen kiinnittämistä yksitellen nurmikolla ja paneeleiden alla minulla oli vain kakkosneloset, jotta paneelit oli irti nurmikosta.





ulkosauna, pihasauna, parra sauna, huopakaton asentaminen


ulkosauna, pihasauna, parra sauna, lauteet

Kaksi ja puoli kuukautta aloittamisen jälkeen, elokuun puolivälissä, vietettiin saunan avajaisia. Viimeistelyt olivat vielä kesken, mm. räystäslaudat, ovien maalaaminen, sisäkaton paneloinnin loppuun saattaminen... Mutta tärkeimmät elementit olivat paikoillaan ja löylyihin pääsi nauttimaan oman uurastuksen tuloksista. Pukuhuoneen kalustus puuttui ja piha oli sekainen, joten työsarka ei ollut vielä lopussa. Tässä tunnelmia saunan avajaispäivältä:

ulkosauna, pihasauna, parra sauna, Parra-sauna 5




ulkosauna, pihasauna, parra saunaulkosauna, pihasauna, parra sauna, Parra-sauna 5

ulkosauna, pihasauna, parra sauna, lauteet

ulkosauna, pihasauna, parra sauna, Parra-sauna 5

ulkosauna, pihasauna, parra sauna, Parra-sauna 5







lauantai 8. elokuuta 2015

Kevyt antiikkipatinointi peilille

Innostuin kesälomalla kokeilemaan antiikkipatinointia tummalla antiikkivahalla, kun sopiva testauskohde sattui sopivasti eteen. Vanhemmillani on vanha lipasto, jonka päällä on uutta tuotantoa oleva peili. Ne sopivat mittasuhteiltaan ja tyyliltään pariksi hyvin, mutta peiliosa oli valkoiseksi maalattuna jotenkin kliininen, kun taas lipasto on jo elämää nähneen näköinen. Tarkoitus ei ollut tehdä kovin suurta muutosta, ja tässä tapauksessa kyllä tämä pieni muutos oli se, joka täydensi tunnelmallaan kokonaisuuden.




Maalipinta oli tehdastekoiseksi melko karhea, mutta periaatteessa maalipinta oli aivan tavallista kalustetehtaan maalia. Siksi vaha ei tartu sen päälle kovin hyvin. Kulmiin halusin enemmän patinaa, joten hion reunoja ja kulmia hiomapaperilla. Sen jälkeen levitin antiikkivahaa reunoihin pensselillä ja pyyhin rätillä ylimääräisen pois. 

Levitin vahaa vain reunoihin (noin 3-5 cm reunoista), en koko peiliin, häivytin vain vahaa rätillä reunoilta keskelle. Loppua kohti, kun rätissä itsessään oli jo vahaa, ei vahaa tarvinut levittää pensselillä enää niin paljon, kuin kuvassa. Antiikkivaha, jota käytin oli Liberonin sävy tumma tammi. 






Ja nyt peili sopii hieman kolhiintuneen lipaston kanssa paremmin yhteen. Lopputulos on kevyt, mutta tunnelma on aivan eri, kuin kliinisen valkoisena. Tätä tekniikkaa tulen ehdottomasti käyttämään jatkossakin!






torstai 6. elokuuta 2015

Kohteita Keski-Pohjanmaalla: Perhojoen retkeilyreitti

Lähimatkailuun kannustava sarja Keski-Pohjanmaan lähialueiden kohteista jatkuu Kokkolan kaupungin ylläpitämillä retkeilyreiteillä. Kävin testaamassa Perhojoen rantaa kulkevan reitin Lahnakoskelta Vitsariin, josta kertyi matkaa noin 14 km. Kokkolan kaupungin sivuilta (klik) löytyy monta muutakin reittiä ja retkikohdetta.




Perhojoen reitti oli vaihteleva, se kulki Perhojokea mukaillen ja matkalla oli monenlaista maastoa. Joki ei näkynyt reitille koko matkaa, mutta useammasta kohdasta pääsi myös rantaan. Lähdimme matkaan Lahnakoskelta. Parkkitila oli melko huonokuntoisen tienpätkän päässä ja sijaitsi isommasta tiestä sivummalla rannassa, jotta sieltä voisi laskea vesille myös kanootteja ja lähempänä isoa tietä ei varsinaisesti ollut parkkitilaa. Tarvittaessa sinne kuitenkin mahtuu jättämään henkilöauton.

Ensimmäinen välietappi oli Haapkoski, jossa saimme ihailla virtaavaa vettä. Haapkoskella oli laavu, jossa mahtuu yöpymään 8-10 henkilöä.

Haapkosken jälkeen reitti jakaantuu kartalla kahdeksi, mutta vain Isokosken kautta kulkeva reitti oli käytössä. Isokoskella kannattaakin käydä, nimittäin paikalla on vanhan vesivoimalan perustukset, josta on saatu sähköä Kokkolaan Hagstömin nahkatehtaalle vielä vuosina 1915-1930. Samalla paikalla on ollut voimaloita jo 1600-luvulta saakka. Paikalla oli myös kota, jossa mahtuu isokin porukka paistamaan makkarat.

Isokosken jälkeen oli taukopaikkana vielä Äijänsaari, jossa oli kota. Lopuksi etenimme Vitsarin koululle, jonne retkemme päättyi.




Reitti oli hyvin merkitty maastoon, pärjäsimme hyvin yllä olevalla kartalla, jonka tulostimme Kokkolan kaupungin sivuilta. Kaikista muistakin retkeilyreiteistä ja -kohteista on tulostettavat pdf-muotoiset kartat kunkin reitin esittelysivun oikeassa reunassa.

Kaikilla mainituilla taukopaikoilla oli puita, mutta omasta takaa kannattaa mukana olla retkikirves tai hyvä puukko, sekä sytykettä.

Melko lähelle Isokosken vesivoimalan raunioita pääsee myös autolla, mikäli ei halua tehdä patikoiden kovin pitkää lenkkiä. Silloin käveltävä pätkä on 0,7 km pitkä ja näkyy hyvin googlen ilmakuvasta sekä Perhojoen retkeilyreitin kartasta. Merkitsin paikan myös googlen karttaan, jonka saat auki tästä.

Alla on vielä muutamia otoksia reitin varrelta.



 











Olettehan huomanneet että mustikat ovat nyt kypsiä! Olisiko aika lähteä metsään? Itse kävin jo hakemassa pari litraa tänään.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...