Asukokonaisuus pikkujouluihin

On se aika vuodesta, kun yksi jos toinenkin miettii, mitä tänä vuonna laittaisi pikkujouluihin päällensä. Itse olen muokkaillut parina vuonna harmaata asukokonaisuutta, joten tänä vuonna päätin lähteä eri linjalle: Mustaa ja kultaa.

Olen henkilö, jonka päällä ei koskaan ole pelkkää mustaa, joten kultaa on sitäkin enemmän. Kokonaisuuteen kuului

• Toppi
• Bolero
• Hame
• Säärystimet
• Kaulakoru
• Ranneruusuke
• Käsilaukku
• Sukkahousut
• Korkokengät

Koko hoito on itse tehty niin vähällä vaivalla kuin vain voi! Ja tämä on lopputulos:

Toppi on ollut minulla kaapissa jo useamman vuoden. Ompelin sen opiskeluaikoina pikkujoulubileisiin. Se on yksinkertainen tuubitoppi, jossa on yhdet muotolaskokset, eikä oikeastaan mitään muuta. Se syntyi niin, että neulasin kankaan itseni ympärille ja totesin, että olen jumissa. Huusi äitiä apuun ja hän pelasti tilanteen merkkaamalla muotolaskosten paikat, helman pituuden ja kaula-aukon syvyyden ja lopuksi vapautti minut siitä solmusta. Äiti, joka on opiskellut ompelijan ammatin, ei ole ollenkaan huono juttu!

Varmistin topin pysymisen päälläni ja ompelin sen parista kohtaa pienillä pistoilla kiinni rintaliiveihin. Varman päälle, niin ei mene ilta pilalle.

Toppiin kuului myös ranneruusuke, jonka olen tehnyt samasta kankaasta kuin toppikin. 

Halusin helposti ja stressittömästi asun valmiiksi ja kietaisuhamehan on suunnilleen yhtä helppo, kuin tuubitoppi. Joten alaosaksi ompelin kietaisumallisen hameen, jonka halkio edessä avautuu. Mittasin vyötärön ja lantion ympärysmitat, joista laskin muotolaskokset taakse. Tein korkean vyötärön, jotta vatsa ei pömpöttäisi ihan niin näkyvästi tiukan topin alla runsaan illallisen jälkeen. Kun vyötärö istui, muotoilin helman.

Alla olevasta kuvasta näkyy, minkä muotoinen hameesta tuli. Kissa ei kuitenkaan kuulu tähän asukokonaisuuteen. Pidän sitä valttikorttina siltä varalta, että joskus tulee juhlat, joissa muillakin roikkuu eläimiä niskassa.

Säärystimiin löysin kuin ihmeen kaupalla alelaarista juuri sellaista lankaa, kuin ajattelin. Neuloin paksuilla puikoilla ne helmineuleena muutamassa illassa. Todellakin tarvittiin tuuria, että lanka sopi niin täydellisesti boleroon. 

Bolero on ostettu ihan oikeasta kaupasta, se on ollut minulla ennestään. Korun kävin ostamassa ruokatunnilla ja se oli juuri sellainen, kuin ajattelin - tottavie, hyvä tuuri jatkui. 

Tarvittiin vielä laukku. Kangaskaupassa ostin heräteostoksena tekoturkista ja pyöräytin siitä pikaisesti kirjekuorityyppisen pikkulaukun. Sidoin jotain kaapista löytynyttä askartelukaupan nauhaa laukun ympärille. Siinä se!

Muistattehan, että kirjoitukseni huonekalujen maalaamisesta on mukana sisusustusniksi -kisassa. Käykäähän tutustumassa nikseihin ja antamassa äänenne. Äänestämällä voi voittaa kunnollisen akkuporakoneen.

Kopallinen inspiraatiota nyt myös Facebookissa!