maanantai 12. lokakuuta 2015

Hulluna vanhoihin taloihin - miksi?

Monet vanhojen talojen ystävät kuvailevat sitä hulluudeksi - sitä kummaa kiintymystä, joka pistää ihmisen asumaan kylmien ja narisevien lattioiden päälle, ikivanhojen petäjästä veistettyjen hirsiseinien sisään ja monet myrskyt nähneen katon alle. Vaikka vanhassa talossa asuminen kävisi toisinaan jo ihan itsessään työstä ja monen mielestä olisi paljon helpompi rakentaa uusi talo vanhan tilalle, löytyy vanhan rakennustavan vaalimiselle järkisyitäkin. Perinteinen rakennustapa ja uusi moderni rakennustapa eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Kuka sitten arvostaa mitäkin, on kunkin oma valinta.

Vanhalla rakennustavalla tarkoitan hirsirakentamista, tapaa jolla rakennettiin puutaloja aina 50-luvulle saakka. Seinien kantavana rakenteena ovat hirret, joita suojaa ulkopuolelta lautavuoraus ja sisäpuolella käytetään esim. puukuitulevyjä tai pinkopahveja. 50-luvulla tuli markkinoille uusia rakennusmateriaaleja ja taloja alettiin tehdä yleisesti puurunkoisina. Seinien väliin laitetaan lasivillaa ja jotta villat pysyvät kuivina, laitetaan myös hyörynsulkumuovit. Molemmissa rakennustavoissa on variaatioita eri vuosikymmeninä, mutta puurakentamisen periaate on karkeasti joko perinteinen tai moderni.

Edit: Kuten tarkkaavaiset lukijat huomauttivat, puurakenteisena on rakennettu myös purueristeisiä taloja, ennen kuin lasivilla valtasi markkinat. Purueristeiset talot voidaan minun nähdäkseni laskea perinteisiksi, sillä niissä ei vielä ole käytetty höyrynsulkumuovia ja ne on tehty "hengittäviksi" aivan kuten hirsitalot.

Lähde: Pinterest

Miten perinteinen ja moderni puurakentaminen eroavat?

Monet ovat kuulleet hirsitalojen "hengittävyydestä". Se on yksi merkittävä ero vanhan ja modernin puutalon välillä. "Hengittävyys" on puhekielen termi, jolla tarkoitetaan puun hygroskooppista ominaisuutta eli sitä, että että puulla on kyky sitoa ja luovuttaa vettä. Kun sisäilma on kostea, vesihöyry imeytyy puuhun ja kun sisäilma kuivaa, puu luovuttaa kosteutta ilmaan. Sen vuoksi sisäilman kosteus pysyy tasaisena ja siksi sitä voi kuvailla miellyttäväksi sisäilmaksi. 

Modernissa rakentamistavassa vesihöyryn imeytyminen talon rakenteisiin estetään höyrynsulkumuovilla, sillä sisäilman vesihöyry saisi seinien eristeenä olevan villan kastumaan. Koska villa kuivuu erittäin hitaasti, seinään tulisi kosteusvaurioita. Vesihöyry pyrkii kulkemaan lämpimästä sisäilmasta seinien läpi kylmempään ulkoilmaan, siksi muovi on seinissä heti sisäpinnan jälkeen, jotta kostus ei pääse ulos päin. Kosteus ohjataan ulos ilmanvaihdolla, joka voidaan toteuttaa painovoimaisesti, niinkuin se toteutetaan myös vanhalla rakennustavalla tai voidaan asentaa koneellinen ilmanvaihto, niinkuin parina viimeisenä vuosikymmenenä on lähes kaikissa uusissa taloissa tehty.

Kosteus ei tee tuhoja, kun se pääsee kuivumaan. Sillä periaatteella on rakennettu ilman vesieristyksiä ennen. Modernissa rakentamisessa ei niinkään panosteta kuivamiseen, vaan ensisijaisesti estetään veden pääsy muualle, kuin viemäriin. Siinä onkin rakennusmiehillä tarkka tehtävä, kun nykytaloissa vesi kulkee joka puolella. On useita vesipisteitä keittiössä, kodinhoitohuoneessa ja vessoissa, on kylpyhuone ja sauna, tiskikoneen ja pyykinpesukoneen liitännät, vesikiertoinen lämmitys joko pattereissa tai valettuna lattiaan. Siinä oli jo pitkä lista paikkoja, joissa piilee vesivahingon vaara. Modernissa talossa kaikki vesijohdot ja viemärit rakennetaan rakenteiden sisään ja uskotaan, etteivät ne vuoda. Kylpyhuoneet vesieristetään ja uskotaan, ettei vesi koskaan voi päästä vesieristeen alle. Sisäkatot rakennetaan umpeen ja uskotaan, ettei vesikatto voi koskaan vuotaa.

Vanhassa rakennustavassa vesi on tunnistettu pahimmaksi viholliseksi, eikä sitä jätetä vartioimatta. Aiemmin taloihin ei edes tullut juoksevaa vettä. Nykyään vanhoja taloja korjaavat asukkaat tekevät itse päätöksenä, miten paljon ottavat veden kanssa riskejä. Vanhoihin taloihin harvemmin nykyäänkään rakennetaan sisälle asuinrakennukseen saunaa ja kylpyhuoneessa suositaan suihkukaappia.  Nykyään kun vesijohto ja viemäri ovat myös vanhoissa taloissa monelle ehdottomia, ne rakennetaan, mutta yleensä mahdollisimman suppealle alueelle. Jos wc, pesutilat ja keittiö ovat lähellä toisiaan, vesijohtoja ja viemäreitä ei tarvitse vetää parhaimmillaan kuin muutamia metrejä. Jos makuuhuoneet ja olohuone ovat toisessa päässä taloa, sinne ei veden tarvitse päästä ollenkaan. 

Vesijohtoja vedetään vanhoihin taloihin usein pintavetona eli ei seinien sisään vaan pinnalle. Silloin vesiputkia pystyy tarkkailemaan ja mahdollinen vuoto havaitaan ajoissa. Yleensä myös rakenteet tehdään niin, että lattian alle, erityisesti vesi- ja viemärivetojen ympärille ja välikatolle pystyy kurkistamaan ja tarkistamaan rakenteet vesivuotojen varalta. 

Lähde: Pixabay


Vanhat hirsitalot on tehty korjattaviksi ja muunneltaviksi, jopa siirrettäviksi ja uudelleen rakennettaviksi. Hirsiä pystyy korjaamaan lähes loputtomasti ja pahasti lahonneita hirsiä pystyy vaihtamaan (eikä se ole edes hirvittävän vaikeaa tai kovinkaan suuritöistä). Taloon on voitu rakentaa lisää huoneita tai osa talosta on voitu siirtää toisaalle. Edelleen vanhat hirsitalot ovat korjattavissa, vaikka ne näyttäisivät surkeilta. Jos perustukset ovat notkahtaneet, talo tunkataan suoraan ja perustuksia parannetaan. Jos alimpia hirsiä on lahonnut, ne voidaan vaihtaa. Jos katto on vuotanut tai sade kastellut seinää, vuoto korjataan ja sadeveden pääsy seinäpinnalle estetään. Jos hirsi ei ole lahonnut, sen kuivuminen varmistetaan tarkistamalla, että ilma kiertää vapaasti tai jos vesi on ehtinyt lahottaa hirttä, laho kohta poistetaan ja tilalle laitetaan korvaushirttä tai pienempää puutavaraa. Joskus talon surkea olemus johtuu huonokuntoisesta ulkovuorauksesta, mutta jos se on suojannut hirret, se on hoitanut tehtävänsä.

Jos modernin ajan rakennus kastuu, ovat korjaustoimet usein mittavat. Vaikka vanhaan taloon tulisi yhtä iso remontti, on lähtökohta eri: Usein oletus on, ettei uuden ajan talon rakenteisiin tarvitse tehdä remonttia. Jos taas vanha talo vaatii kunnostusta, se ei ole kenellekään suurensuuri yllätys. Jos uusi rakennus on kastunut alhaalta, materiaaleja voidaan joutua vaihtamaan ylös asti. Jos rakennus on kastunut ylhäältä, voidaan joutua korjamaan alas asti. Valettua lattiaa voidaan joutua piikkaamaan auki ja kuivattelemaan viikkoja, jonka jälkeen se taas suljetaan (...ja toivotaan että ongelma ei toistu). Pinnat on saatettu rakentaa niin, ettei niitä voi purkaa ja rakentaa uudelleen. On voitu käyttää liimaa ja liimattu pinta lähtee irti vain pieninä palasina. Jos laminaatin tai parketin alle pääsee vettä, se kulkee salaman nopeasti lattian alla niin kauas, kuin laminaatti tai parketti jatkuu yhtenäisenä. Jos vesi pääsee syystä tai toisesta vesieristeen alle - eihän sen pitänyt olla mahdollista - se ei ainakaan pääse sieltä itsestään pois. Mittavaan remonttiin ajaa usein se, että vuotoa ei ole voinut havaita, ennenkuin ongelma on äitynyt pahaksi.

Kuten huomaatte, vanhan ja modernin välillä eroaa rakennustavan lisäksi suuresti myös ajattelutapa rakentamisen ja asumisen suhteen. 

Lähde: Pixabay


Voisin kirjoittaa aiheesta vielä pitkästi, mutta epäilen onko kukaan jaksanut lukea tätä edes tänne asti ;) Voisin loppuun tiivistää ne asiat, jotka itselläni ovat ne suurimmat tekijät, jotka aiheuttavat poltteen asua aitoa vanhaa taloa: 
  • Puilla lämmittäminen. Lämpö säteilee erityisellä, miellyttävällä tavalla ja tuli tuo tunnelmaa. Puilla lämmittämisestä syntyvä ääni on miellyttävämpi, kuin muilla lämmitystavoilla.
  • Painovoimainen ilmanvaihto. Myös tämä kohta liittyy äänimaailmaan. Koneellisesta ilmanvaihdosta syntyy aina enemmän tai vähemmän epämiellyttävä ääni.
  • Taloudellinen turvallisuus. Vanha talo maksaa vähemmän kuin uusi. Uusi talo saattaa päivänä minä hyvänsä osoittautua "pommiksi", vaikka päällisin puolin näyttäisi hyvältä. Vaikka vanha talo osoittautuisi pommiksi, siinä ei todennäköisesti olisi yhtä paljon lainarahaa kiinni ja korjaamisen mahdollisuus on suurempi.
  • Historia. En pidä tätä tärkeimpien ominaisuuksien joukossa, mutta jos talosta on historiatietoa saatavilla, olenkin yllättäen todella mielenkiinnolla siihen tutustumassa.
  • Ekologiset rakennusmateriaalit. Kun modernia taloa korjataan, pitää pihaan tilata jätelava tai kaksikin. Kun vanhaa taloa korjataan, saadaan vähän lisää poltettavaa pönttöuuneihin ;)
  • Sisustus. Vanhoissa taloissa sisustus on väkisinkin ihana. Pintamateriaalit sen varmaankin tekevät.
  • Pihapiiri. Vanhassa talossa on yleensä myös vanha pihapiiri.
  • Oma elämäntapa ja -filosofia. Ekologisuus, itsetekeminen, nuukuus, toimeliaisuus ja eläintenpitohalut sekä monet arvot ovat sellaisia, jotka lähes vaativat että asun nimenomaan vanhaa taloa.

Teksti on varmasti jonkin verran puolueellinen vanhojen talojen eduksi, pyydän anteeksi, etten pysty täyteen objektiivisuuteen tämän hetkisessä mielentilassani :) Yritin joka tapauksessa kirjoittaa asioista niin, että ne voisi ymmärtää, vaikkei olisi opiskellut rakennusalaa yhtä paljon kuin minä (toki ammattipätevyyttä ei ole itsellänikään). Minulla olisi vielä melko paljon jaettavaa aiheesta, joten jos aihe oli mielestäsi kiinnostava, jätä ihmeessä kommentti!



Kopallinen inspiraatiota on myös Facebookissa!
Käy tykkäämässä, niin saat uusimmat jutut uutisvirtaasi.


10 kommenttia:

  1. Loistava postaus! Tietenkin olen enemmän kuin hieman puolueellinen, kun itse olemme valinneet nimenomaan wanhan talon vieläpä siten, ettei meille ole talon kunnostuksen (pelastamisen) ja remontin myötä valittu moderneja ratkaisuja edelleenkään.

    Tuo osio, jossa puhut siitä, että uuden korjaamisessa tarvitaan jätelavaa, vanhan korjaamisessa jötekin muuntuu hyödyksi, on niin totta. Näin meilläkin. Kun täällä on purettu lahoja ja esimerkiksi kun tehtiin julkisivun puolella säästävää pintaremonttia, haperoituneilla julkisivulaudoilla on lämmitetty (ja lämmitetään edelleenkin) saunaa ja paljua. Veisin tuon loistavan huomiosi vielä askeleen edemmäs sanomalla, että uutta korjatessa syntyy usein ongelmajätettä, kun taas vanhaa korjatessa syntyy yleensä energiaa.

    Wanhoissa taloissa asutaan sukupolvesta toiseen, vaikka suku vaihtuisikin. Voisi puhua talosukupolvista. Täälläkin on nyt menossa (laskenpa) perustajien, heidän lastensa, sen jälkeen uuden suvun ja heidän lapsiensa jälkeen me, eli 5 talosukupolvea ja melkein romahduskuntoon päässyt talo on jälleen elossa. Helsingissä puretaan 70-luvulla rakennettuja taloja, kokonaisia lähiöitä, joita ei enää kannata korjata.

    On tutkittu, että vaikkakin ilmansaasteiden lisääntyminen on itsessään suuri ongelma, yksi suurista syistä siihen, että ihmiset sairastavat niin paljon hengitystiesairauksia ja että meillä on niin paljon allergioita, johtuu nykyrakentamisesta. Meitä ei ole luotu elämään kuplaan, jota pyöritetään koneellisesti.

    Itse ajattelen, että vihdoinkin wanhassa talossa! Täällä kynttilävalohämärässä nakuttelen (kun en viitsi laittaa sähkövaloja päälle), tuli poksuu pönttöuunissa ja jalassa on villasukat. Lattiat ovat viileitä ja lankut narisevat kun niillä kävelee. Ulkona on pimeää, koska sinne ei ole tuotu muita valoja kuin se, mikä palaa lyhdyssä. Keinovalossa eläminen väsyttää.

    Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta, mutta näin itse, kaupungissa syntyneenä ja niin monessa paikassa asuneena sanon, että elämä vaan on parasta wanhassa talossa. En vaihtaisi! Hurraa wanhat talot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta :) Ajattelinkin, kun hieman hermostuneena kirjoitusta julkaisin, että ainakin yksi ihminen on mun kanssa samoilla linjoilla, Jovelan Johanna! :D Hyviä pointteja sullakin.

      En tiedä miksi olin niin hermostunut, vaikka kirjoituksessa nimenomaan todistan että mulla on syyni olla tätä mieltä. Kyllä vaatii vähän angstiasennetta mennä vastakarvaan, kun moderni rakennustapa on "virallisesti oikein" ja muut rakentaa sen mukaisesti ihan miettimättä. Hirsirakentaminen on nyt sentään vähän nousussa, mutta harmi kun ne pelkät hirret ei riitä, jos talo muuten toimii kuin mikä tahansa moderni.

      Poista
  2. Mukava kirjoitus ja toivottavasti päättäjätkin oppisivat ajattelemaan näin, jotta vanhat rakennukset säilyisivät ja niissä asuminen ilman remontointitarvetta olisi mahdollista. Sen verran pakko sanoa, että purueristeinen talo on omasta mielestäni Suomen oloissa myös melko "perinteinen". Niitä on tehty jo 1900-luvun alkupuolella, meidän esim. vuodelta 1925.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos Stella kommentista. Purueristeisiin en olekaan itse päässyt kovin syvällisesti tutustumaan - niin ja esimerkiksi myynti-ilmoituksissa purueristeestä tuskin on kovinkaan usein mainintaa? minun silmiin ei ole sattunut muuta kuin lukee vain rakenteena puurunko. Mutta ilmeisesti purueristeisessä talossa ei myöskään ole muoveja?

      Poista
  3. Mahtava kirjoitus ja aivan oikealla asialla! Rakastan vanhoja taloja, kaikkia. Se kuitenkin pisti minunkin silmääni että jaottelet kaikki puurunkoiset "moderniin" rakennustapaan... Siis terkkuja täältä purueristeisestä, puurunkoisesta, hengittävästä talosta :)

    Periaate on sama, ei muovia. Mihinkään. Joidenkin ihmisten mielestä olen hullu ja puritaani kun ei kelpaa hienot uudet eristeet. Kun meillä tarvitsee "lisäeristää" (eli puru on vuosikymmenien saatossa vajonnut esim. lattiassa) lisätään siihen purua, jos tarvitsee. Seinissä puukuitulevyt ja ehdottomasti mennään samoilla linjoilla kuin hirsitalossa eli ei muovia liisteriin, tapettiin tai maaliin.

    Meidän talossa on vedet tuotu sisään ja kylpyhuone rakennettu vanhalle kuistille (edellisen omistajan toimesta). Sauna on kuitenkin edelleen pihalla ja jos/kun tuolla kylpyhuoneessa tapahtuu pahin, on se kuitenkin irtaallaan itse talosta, vaurioiden minimointia...

    Meillä korjataan se mikä on pakko. Jos on välillä viileä sisällä niin lisätään vaatekerroksia ja pönttikseen tulia. Vaikka talo on rakennettu -53, mielestäni meillä on SE vanhan talon tunne.

    Tulipas pitkä teksti, pahoittelen. Asia on vaan mielestäni kiinnostava ja siksi pakko kommentoida :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Aivan totta tuo pointti purueristeisestä talosta - ihan niinkuin Kummitustalon Stellakin ehti kommentoida. Ei ollut tarkoitus teitä syrjiä ;) En itse ole niin paljon törmäillyt purueristeisiin taloihin, mutta tottakai, jos ne toimii niinkuin niiden on ollut tarkoituskin (ei ole rempattu pilalle) niin varmasti on hyviä ja uskon että on myös vanhan talon tunne :)

      Kiva kuulla, että aihe on kiinnostava, ei haittaa vaikka tulee pitkääkin kommenttia :) Mielenkiinnolla luen minkälaisia taloja ja ratkaisuja on olemassa teillä, kenties yhtä höpertyneillä lukijoilla :D

      Poista
  4. Sen verran täältäkin huiskutan kättä korkealla, että meillä myös puurunkoinen purueristetty talo! Rakennus aloitettu piirrustusten mukaan 1936, ja loppuun saatettu 1944. Ja aikas vanhaksi minäkin tämän lasken! ;)

    Terkuin Ninni

    VastaaPoista
  5. Mahtava kirjoitus!! Meillä siirretty vanha hirsitalo ja ollaan oltu niin tyytyväisiä. Lasten sairastelut loppui siihen, kun päästiin tähän kotiin muuttamaan. Usein oli korvatulehuksia ym. inhottavia tauteja, mutta nyt ei ole ollut kuin muutama flunssa kolmen vuoden aikana. Ison leivinuunin lämpö suuressa pirtissä on ihanaa ja tunnelmallista! <3

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...