Onnellisen keltainen huppari

Keltainen on onnellisuuden väri, vai mitä?

Vaatekaapissani ei ole ollut kovin paljon keltaista, mutta nyt asiaan tuli muutos. Kirpparilla kierrellessäni kiinnitin huomion poikkeuksellisen väriseen huppariin. Keltainen. Hieman murrettu, ehkä pastellinenkin, mutta raikas keltainen! Ihana! Huppari oli ainakin yhtä kokoa liian suuri ja malli oli pahasti telttamainen. Materiaali oli kuitenkin todella laadukkaan oloista. Edc:n huppari, luultavasti jostain 2000 -luvun alusta, ollut jollakin kaapissa käyttämättä vuosikausia. No en tietenkään ole tämän historiasta varma, mutta se ainakin on varmaa, että siitä on kauan kun olen viimeksi törmännyt "hopparimallisiin" huppareihin naisten vaatteiden osastolla.

Laadukasta ja oikean väristä materiaalia ei kannata jättää ostamatta, vaikka malli olisikin huono. Ei varsinkaan silloin, jos näkee vision jo silmissään. Tällä kertaa visio ja lopputulos vastasivat toisiaan:

Otin ensimmäisenä sivusaumoista ja hihoista ylimääräistä pois, että näin tuleeko tästä ylipäätään mitään. Ompelin pitkällä tikillä, jotta on helppo purkaa sitten jos tulee otettua pois liikaa. Ompelu-testaus-ompelu-testaus-ompelu- ja vielä kerran testaus. Joo-o, kyllä siitä on mahdollista saada käyttökelpoinen vaate ihan tavallisen kokoiselle ihmiselle.

Jätin sitten sivusaumat hetkeksi ja leikkasin etukappaleen halki. Olin kaivanut kaapista yhden vetoketjun, katsellut sitä keltaisen rinnalla pari päivää ja todennut että menkööt valkoisella vetoketjulla. Ennen vetoketjun ompelemista käänsin leikatut reunat sisään, koska sekä kääntäminen että vetoketjun ompeleminen samalla tikillä olisi ollut ehdottomasti liian haastavaa. Eli ensin käännöt ja sitten neulasin vetoketjun paikoilleen. Kriittisiä kohtia jouduin myös harsimaan, koska kangasta oli paikoin niin paksusti, enkä tällä kertaa ottanut riskejä - ja niimpä vetoketjun ompeleminen onnistuikin heti ekalla yrittämällä.

Vetoketju oli paikoillaan ja siirryin takaisin sivusaumojen ja hihojen kimppuun. Otin hihasta loppujen lopuksi pois kuusi senttiä, siis ympärysmitasta yhteensä 12cm! Sivusaumasta otin pois enimmillään 4 cm. Piirsin lopullisen tikin paikan kuvaan katkoviivalla, se näkyy kuvassa muuten hieman heikosti koska olin jo osan leikannut pois, kun otin sivusta vielä lisää.

Olin tähän asti käyttänyt pitkää tikkiä, joten nyt kun oikea malli oli löytynyt, ompelin saumat lyhyemmällä tikillä ja huolittelin siksakilla. Sitten leikkasin ylimääräisen kankaan pois.

Viimeistelin kokonaisuuden vaihtamalla alkuperäisen nyörin farkunsiniseen, jota minulla sattui kaapissa olemaan valmiiksi.

Kehtasin laittaa hupparin töihin päälle heti seuraavana päivänä ja itseasiassa puin sen päälleni ylpeänä, se on onnistuneen tuunauksen merkki! Huppari on edelleen hartioista väljä ja hihat ovat reilun mittaiset. Ne tekevät tästä vaatteesta ihanan rennon!