sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Vanhat matkalaukut sisustuksessa

Yksi rästihomma on nyt tehty: Sisutukseen jo vuosia kuuluneet matkalaukut saivat pyörät alleen. Jopa on ryhdikäämpi näky ja käytännöllisempää siivota.





Sahasin muutaman sentin matkalaukkuja pienemmän levyn melamiinipintaisesta hyllylevystä. Kiinnitin levyyn kalustepyörät. Valmis!

Melamiinipintaiseen levyyn ei pure ihan mitkä tahansa ruuvit, joten kannattaa käyttää sellaisia, joissa on "sahaava" terävä uurre ruuvin päässä, niinkuin kuvan ruuvissa. Se pureutuu kovaankin pintaan.





maanantai 21. syyskuuta 2015

Vintage taulut seinälle

Tämän päivän postaus on nopea, helppo ja edullinen tauluprojekti. Etsin netistä kuvaa sipulista erästä projektia varten ja silmääni sattui pari kaunista vintagetyylistä kuvaa. Laitoin tulostimen laulamaan ja nyt ne ovat seinällä. Kaapissa oli valmiina kaksi ylimääräistä ikean kehystä, johon laitoin tulostetut kuvat. Sienet ja sipulit sopii hyvin syksyyn.





Alimmassa kuvassa näettekin projektin, joka on odottanut liian kauan. Olen kunnostanut lipaston jo pari vuotta sitten, mutta siinä ei ole ollut vetimiä ollenkaan. Siksi siinä ei myöskään ole säilytetty mitään, kun laatikot on ollut niin vaikea saada auki. Joskus vain on niin hakalaa, niinkuin näiden vetimien kanssa. En löytänyt millään sopivia vetimiä oikean värisinä, mutta nyt päätin kuitenkin asentaa vetimet paikoilleen, jotta laatikoita voisi käyttää. 

En ole tyytyväinen ulkonäköön, mutta en keksi miten saisin vetimet tuunattua lipstoon paremmin sopiviksi. Onko ideoita?! Pitäiskö vain ylimaalata vetimet laatikon etureunojen kanssa samalla maalilla? Vai kokeilla kikkailla jotain antiikkipatinointia niihin, niin että väri muuttuisi vaaleampaan suuntaan? Jotain muuta, mitä? 

Mulla alkaa jo kärsivällisyys loppumaan ja tekisi mieli saada tuo viimein valmiiksi. 



maanantai 14. syyskuuta 2015

Ruukutuspöytä puutavaran jämistä

Podin pari päivää flunssaa sohvan pohjalla, kolmantena päivänä en enää jaksanut. Oli pakko vähän (ihan vaan vähän) nikkaroida jotain. Meillä on muutama kuormalava, joista pitäisi tehdä jotain ja siitä se sitten lähti.






Sain yhdestä lavasta sahattua pöydälle kaksi päätyä ja sitten naputtelin paneeleista kannen ja alahyllyn. Tämä oli tämmönen "helppo ja nopee".



Olen miettinyt, miten kalkkivellillä "maalatulle" puulle käy sateessa...... Ei varmaan kovin hyvin, mutta nyt nähdään miten sille ihan niinkuin tarkalleenottaen käy. Sivelin pöydän sammutetusta kalkista tehdyllä vellillä, jolla kalkitsin aiemmin kanalan sisäseinät. Luulisin että raakalaudassa kalkki pysyy ihan hyvin, kun pöytä on räystään alla, mutta kannen paneeleista se varmaankin kuluu pois. Katsotaan sitten keväällä mikä on tilanteen vakavuus ja mitä keksin ratkaisuksi. 

Ainakaan tämä käsittely ei maksanut juuri mitään. Kalkkia minulla on 40 kg säkki ja siitä kului ehkä kolme desiä. Siihen lisäsin pari desiä vettä. Arvioisin käsittelyn hinnaksi parikyt senttiä.

Kalkkivelli on jännää, kun se jää levittäessä läpikuultavaksi. Se on luonnonvalkoista märkänä, mutta kuivuttuaan jo yksi kerros tekee peittävän ja kirkkaan valkoisen pinnan. Alla on kuva, jossa paneelit on juuri käsitelty. 


Lopputulos on katseen kestävä. Siivoilin samantien pihalta ruukkuja ja ämpäreitä sieltä täältä. Ehkä romuista saa vähän kauniimpia kun ne keskittää yhteen paikkaan, kuin että ne lojuu ympäri pihaa...

Aamuisin tiskaan kanojen juoma-astiat ja laitan uutta juotavaa vesihanasta. Lyhtyyn laitoin valot ja ajatuksena olisi että vesipisteelle saisi siitä vähän valoa sitten kun aamuisin on hämärää. Saa nähdä miten mun idea valaisevasta lyhdystä käytännössä toimii, joudunko ottamaan joka tapauksessa otsalampun.

Yksi mun pikkuapureista kuvassa ihmettelee "mistä tuo tuohon tuli!?" - Apulaiset keskittyy hyvin paljon kaikkeen muuhun kuin mun nikkarointiin, niillä on niin paljon tärkeää puuhaa omasta takaa. Niin saattaa yks pöytä tulla äkkiä yllätyksenä.








Kopallinen inspiraatiota on myös Facebookissa!
Käy tykkäämässä, niin saat uusimmat jutut uutisvirtaasi.



lauantai 5. syyskuuta 2015

Kalkkimaali ja antiikkipatinointi

Antiikkipatinointikokeilut jatkuvat. Nyt pääsin testaamaan myös kalkkimaalia, jonka kanssa antiikkipatinointia käytetään ehkä useimmin. Aiemmin kokeilin kevyttä patinointia peiliin.

Yhteensä viisi (!) sorvattua lattiamallin kynttilänjalkaa on nyt käsitelty antiikkipatinointitekniikalla. Niistä kolme on mun äidin ja kaksi omia..... Jostain syystä me tykätään aika usein samanlaisista jutuista... :)



Pääsin siis vertaamaan kuinka patinointia saa tehtyä tavallisella kalustemaalilla maalattuun pintaan ja kuinka kalkkimaalilla maalattuun. Ero oli aika suuri, kuten oletinkin.

Yksi kynttilänjalka oli tehdasmaalattu ja kaksi oli tavallisella valkoisella kalustemaalilla maalattuja. Niihin vaha ei tartu, joten niistä piti hioa maalia pois nurkkakohdista. Patinointi on sitä vahvempi, mitä enemmän hioo. Niihin kohtiin, joita ei ole hionut, ei tarvitse levittää vahaa ollenkaan. Pääväriksi jää siis valkoinen pohjaväri ja patinoinnilla tulee ruskeita kulutuskohtia. (Kuva alla) Tarkempi selostus, miten työ kannattaa tehdä, löytyy aiemmasta peilin patinointi kirjoituksesta, voit lukea ohjeet täältä.



Kalkkimaali on pinnaltaan huokoista, joten siihen vaha tarttuu paremmin. Koko pinnasta tulee enemmän tai vähemmän ruskea ja koloihin, joista vahaa ei saa hangattua pois, jää ruskeampia kohtia. Oikeastaan siis päinvastoin, kuin tavallisella kalustemaalilla maalattuihin. (Kuva alla)



Ja nyt selitän vielä tarkemmin, kuinka käsittelin kalkkimaalatut kynttilänjalat.
Käytin Jeanne d'Arc Livingin Vintage Paint -maalia ja kahta vahaa: samaa Liberonin tummaa antiikkivahaa kuin peilissä ja aiemmissa kynttilänjaloissa ja lisäksi Jeanne d'Arc Livingin kirkasta (clear) vahaa.

Lähtötilanne oli tämä:


JDL:n kalkkimaali oli melko ohutta ja maalasin kynttilänjalat neljä kertaa, jotta sain peittävän lopputuloksen. Kahteen kynttilänjalkaan menikin melkein koko 1 dl pikkupurkki maalia. Pieni maalipurkki maksoi melkein kahdeksan euroa, joten pidän kokeilua melko kalliina ja työläänä. Korkkaamatta minulla on vielä mintunvihreä maalipurkki, nyt onneksi tiedän, minkä kokoiseen projektiin se riittää.

Sivuhuomautuksena voisin mainita, että kalkkimaalia on myös Annie Sloan Chalk paintia, ja kun olen kalkkimaaleista jutellut, sitä on kuvailtu paksuksi ja melko tönköksi (hyvällä tavalla) ja valmistaja lupailee, että jo yhden maalikerroksen pitäisi olla peittävä. Se tulee olemaan minulla seuraavaksi testissä.






Maalasin siis kynttilänjalat valkoiseksi ja sen jälkeen vahasin. Levitin tummaa vahaa pensselillä töpötellen, jotta sain sitä uurteisiin ja koloihin. En levittänyt sitä kaikkialle, vaan ainoastaan koloihin. Sen jälkeen levitin vahaa trikookankaan palalla hangaten. Kun olin saanut vahaa jonkin verran levitetyksi, otin kankaaseen kirkasta vahaa, jolla sain "pyyhittyä pois" niistä kohdista, joissa tummaa vahaa oli liikaa. Rätillä hangaten ja tarvittaessa kirkasta vahaa lisäten sain pikkuhiljaa aikaiseksi tasaisen lopputuloksen.



Toiseen kynttilänjalkaan levitin aluksi tummaa vahaa vähän enemmän ja siitä tulikin jonkin verran tummempi kuin ensimmäisestä. Kirkkaalla vahalla olisin saanut jälkimmäisestäkin yhtä vaalean, kuin ensimmäisestä, mutta mielestäni valmiissa kynttilänjaloissa väriero on ihan mukava.




Syksyiseen sisustukseen kynttilänjalat sopiikin hyvin. 






Kopallinen inspiraatiota on myös Facebookissa!
Käy tykkäämässä, niin saat uusimmat jutut uutisvirtaasi.





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...