Shabby chic villapaita

Aloitin viime kevättalvella neulomaan villapaitaa, koska rakastuin Kokkolalaisessa Käsityöliike Katariinassa Suri alpakkalankaan ja mallina olleeseen villapaitaan. En ole koskaan neulonut villapaitaa tai mitään näin suuritöistä - en siis todellakaan ole mikään neuleguru! Mutta tämä oli helppo ja neulominen eteni nopeasti. Sitten tuli kesä ja osien yhdistäminen ja viimeistely jäi tekemättä. Nyt talvi tulee taas ja sormet alkaa syyhytä niin, että pitää saada jotain neulottavaa. Mutta järjestys se olla pitää, ensin vanhat loppuun ja sitten vasta uutta!

Ja kyllä kannatti viimeistellä tämä ihanuus! En ehkä riisu tätä koko talvena. Tämä Suri alpakkaneule on oikea "shabby chic", kuten Katariina sanoi. Olen kuullut tuota tyylimääritelmää käytettävän aiemmin vain sisustuksessa, mutta tässä tapauksessa sitä voi hyvin käyttää myös tästä villapaidasta. Shabby; nuhjuinen, nukkavieru ja chic; elegantti, tyylikäs. Tämä on kotoisa ja käytännöllinen, ihana ja söpö, kuitenkin tyylikäs. Kevyt mutta tosi lämmin. Mihin tahansa tilanteeseen tai tilaisuuteen. Sopii mulle!

Norjalaiset ovat kuulemma tämän pukeutumistyylin taitureita ja tämänkin neuleen ohje on alunperin Norjassa asustavan bloggaajan Kalajstajan  vaimo -blogista. Mukailin ohjetta niin, että tein täyspitkät hihat ja pidemmän miehustan, en ihan yhtä leveänä, kuin Kalastajan vaimolla. 

Mulla on ylhäällä onneksi jotain silmukkamääriä, joten pystyn kirjoittamaan teille ohjeen, millaisena minä tein tämän Suri alpakkaneuleen. Neule on varmaankin M-kokoa (38) mutta on väljä. Tarvitset nro 6 pyöröpuikot ja Sadnes Garn Suri Alpakkalankaa 250 g. (50g/kerä). 

Luo 150 silmukkaa nro 6 pyöröpuikoilla. Neulo suljettuna neuleena neljä kierrosta 2 o 2 n. Neulo sileää neuletta noin 12 cm jonka jälkeen kavenna joka toisella kierroksella yksi silmukka molemmilla sivuilla. Kun olet kaventanut 24 silmukkaa, eli neulonut yhteensä 24 kierrosta, neulo 10 cm suoraa ja lisää sitten molemmilla sivuilla yksi silmukka joka kolmannella kierroksella. Kun olet tehnyt lisäykset olet menossa kainaloiden kohdalla ja voit jatkaa takakappaleen neulomiseen. Jos meni yli hilseen, niin älä huoli, jatka lukemista. 

Jos tekisin nyt toisen samanlaisen, loisin aluksi vain 130 silmukkaa enkä tekisi kavennuksia+lisäyksiä. Silloin neuloisin neljä kierrosta 2 o 2 n ja sitten sileää neuletta kainaloihin saakka, eli noin 47 cm. 

Kun olet kainaloiden kohdalla, ota etukappaleen silmukat langalle ja jatka puikoilla takakappale valmiiksi: neulo edestakaisin sileää neuletta 18 cm jonka jälkeen päättele 30 keskimmäistä silmukkaa pääntieksi. Neulo hartioille tulevia silmukoita vielä noin 2 cm ja päättele hartioiden silmukat. 

Ota sitten etukappaleen silmukat puikoille ja neulo kainaloista ylöspäin sileää neuletta noin 16 cm. Päättele 30 keskimmäistä silmukkaa pääntieksi. Neulo hartioille tulevia silmukoita vielä 4 cm ja päättele silmukat.

Neulo vielä hihat: Aloita luomalla 26 silmukkaa tasona pyöröpuikoille. Neulo kaksi kierrosta 2 o 2 n. neulo sitten sileää neuletta noin 53 cm, Lisää yksi silmukka joka kahdeksannen kierroksen alussa ja lopussa. Päättele silmukat. 

Lopuksi yhdistä osat neulalla ja langalla. Poimi pääntieltä kaikki silmukat ja neulo pääntielle kolme kierrosta 2 o 2 n. Päättele pääntien silmukat.

Pirtsakkaa viikonloppua kaikille!

-Annakreeta

Kopallinen inspiraatiota on myös Facebookissa!

Käy tykkäämässä, niin saat uusimmat jutut uutisvirtaasi.

Lamput lasipurkeista

Kun sain aiemmassa postauksessa esittelemäni vitriinin keittiön seinälle, tuli vastaan seuraava probleema: Keittiössä ollut lamppu ruokapöydän päällä näytti tukkivan koko keittiön. Lamppu ja vitriini tekivät pienestä keittiöstä jotenkin ahtaan. Sanoisinko jopa (feng shui amatöörinä) että qi ei päässyt enää virtaamaan. Jotain sellaista vaikeasti selitettävää tukkoisuutta keittiössä oli heti, kun vitriini oli paikoillaan. Otin lampun pois pöydän päältä ja tila näytti heti paremmalta. Ja millaiset lamput edellisen tilalle? Totesin, että haluan ikkunalle jotain, yhden sijasta kaksi tai kolme pientä. 

Siitä se sitten lähti, idea lamppuihin on tullut vastaan Pinterestissä ja livenä olen nähnyt vastaavat lamput Pietarsaarelaisessa pitseriassa, Mr. Bankissa. On muuten tosi hyvä pitsapaikka!

Lampun johdot on Clas Ohlsonilta ja ainakin Kokkolan liikkeessä minun kokemukseni mukaan on tosi asiantuntevaa henkilökuntaa. Kun selitin mitä suunnittelen, minulle osattiin myydä siellä oikeat osat. Sain yhdestä kattopistokkeesta vedettyä kolme johtoa ja sain ikkunalle kolme lamppua. Hommaan tarvittiin siis 1) kattopistoke, josta lähti lyhyt pätkä johtoa, sitten 2) tuo valkoinen kartio, jossa on valkoinen legopalikkaa muistuttava kappale sisällä ja alaosassa kolmelle johdolle reiät sekä 3) kolme kangaspäällysteistä johtoa, joiden päässä lampunkannat isokantaisille lampuille. Näiden osien liittämiseen tarvitaan vähän sähköosaamista, mutta asennus on itseasiassa tosi helppo. Kannattaa kysäistä apua joltakin joka homman osaa.

Sitten pääsin lasipurkkien kimppuun. Kansiin piti saada lampunkannan kokoiset reiät. Piirsin ensin lasipurkin kanteen lampunkannan mukaan ympyrän ja sitten koputtelin naulalla ja vasaralla reikiä viivan mukaan. Tein reikiä niin tiheään, kuin pystyin ja kun koko ympyrän kehä oli rei'itetty, irroitin keskikohdan käyttämällä pieniä sivuleikkureita ja talttapäistä ruuvimeisseliä vasaran kanssa. Lisäksi tein isommalla naulalla muutamia reikiä kanteen jotta purkissa kiertäisi vähän ilma.

Sitten vain lampun kannat purkin kannen läpi, lamppu ja purkki paikoilleen. Kattoon ruuvasin koukut, joista sain lamput roikkumaan. Hankin purkkeihin "antiikkilamput" siis halogenit, joissa lanka näkyy niinkuin vanhan ajan hehkulampuissa. Ne on tarkoitettu erityisesti sisustuskäyttöön ja niistä lähtevä valo on suurinpiirtein yhtä keltaista kuin kynttilän valo, eli omaan mieleeni aivan ihanan tunnelmallista. Inhoan kelmeää sinertävää valoa ja minusta tuntuu että tavallinenkin "lämmin valkoinen" on minulle liian kelmeä. Lampuissa oli 240 lumenia per lamppu ja kun niitä on kolme, se riittää hyvin työskentelyvaloksikin, vaikka pakkauksessa taisi olla että lamput ovat sisustuskäyttöön, ei niinkään valaisuun. Meille se oli keittiöön pöydän päälle juuri sopivasti ja onhan meillä kaapistojen yläreunassa sitten vielä toiset spottivalot.

Kopallinen inspiraatiota on myös Facebookissa!

Käy tykkäämässä, niin saat uusimmat jutut uutisvirtaasi.

Vitriini vanhasta ikkunasta

Pitkään haaveena ollut vitriini on nyt valmis ja pääsen esittelemään teille tämän pienen rakenteluprojektin. Vitriinin runko on liimapuulevyä ja ovena on vanha ikkuna. 

Rungon sahasin liimapuulevystä luottotyökalullani kuviosahalla. Sahaamiseen minulla on katkaisusirkkeli ja tämä kuviosaha ja näillä pärjään aika pitkälle. Jonakin päivänä hankin varmasti enemmän työkaluja, tarkempaan sahaamiseen ja isompien juttujen sahaamiseen, mutta tätä comboa voin suositella aloituspaketiksi. Olen yllättynyt miten hyvin ne riittävät tarpeisiini.

Projekteihin, joita teen pihalla, olen vallannut terassin.... Siinä saa värkätä sateelta suojassa ja tarvittaessa saa räpättyä valot päälle. Tosi kätevää näin sysyllä.

Sahasin siis rungon ja kolme hyllyä ja porasin reiät ruuveille. Ajattelin kokeilla puutappiliitoksia, mutta oikaisin sitten kuitenkin ja laitoin osat kiinni ruuveilla. Reikien poraaminen on tärkeää, sillä liimapuu - ja mikä tahansa puu - halkeaa helposti jos ruuvaa niin, ettei valmiita reikiä ole. En suosittele ottamaan riskiä.

Maalasin rungon ulkopuolelta Jdl Vintage Paint kalkkimaalilla ja pyyhkäisin aavistuksen tummaa vahaa maalin päälle. Jos kalkkimaali ja antiikkipatinointitekniikka kiinnostaa, voit lukea siitä enemmän aiemmista postauksistani tästä ja tästä. Sisäpuolelta maalasin puuosat valkoisella kalustemaalilla. Vitriinin oveksi tullutta vanhaa ikkunaa en maalannut, se on siinä kunnossa kuin ostaessani sen. Alla olevassa kuvassa olen yrittänyt kuvata sen, miltä kalkkimaalilla maalattu pinta näytti ennen vahaa ja miltä sen jälkeen kun siinä oli pääosin väritön vaha, mutta seassa aavistus tummaa vahaa.

Sitten sovitin lasioven paikoilleen ja kiinnitin sen kolmella melko järeällä saranalla. Vanhat ikkunat ovat melko painavia. Lisäksi kiinnitin hakasen, jolla ovi pysyy kiinni. 

Aivan viimeisenä maalasin pahviset taustalevyt, tietysti vanerilevy koko takaosaan olisi ollut siistimpi, mutta minulla ei sattunut olemaan vaneria. Tukeva pahvi ajoi asiansa. Pohjamaalasin pahvin valkoisella kalustemaalilla ja vedin päälle mintunvihreän kalkkimaalin.Taustapahvit on helppo myös vaihtaa tai maalata uudestaan kun haluaa vaihtelua.

Seinään kiinnitys piti tehdä melko järeästi, sillä vitriini painaa aika paljon. Kiinnitin kaapin seinään kulmaraudoilla. Hirsipaneeli on seinämateriaalina helppo, kun siihen voi kiinnittää painaviakin juttuja.

Ajattelin että vitriini olisi kaunis viinilasien ja muun lasitavaran säilytykseen, mutta oikeastaan ne eivät näy kaapista mihinkään. Ehkä etsin sittenkin vitriiniin jotain värikkäämpiä juttuja ja laitan viinilasit takaisin astiakaappiin.

Kopallinen inspiraatiota on myös Facebookissa!

Käy tykkäämässä, niin saat uusimmat jutut uutisvirtaasi.

Muratit: Kesäkukkien jatkoaika

Pikkupakkaset on jo kohmettaneet maata ja aamuisin on ohuen ohut utuinen kerros jäähilettä syksyisen maiseman yllä. Muratit, kesäkukkien sissit kestävät pientä pakkastakin.

Ruukkujen multa oli jo jäätynyt, mutta kannoin sisälle sulamaan ne ruukut, jotka pystyin ja siirsin niistä muratit sisälle jatkamaan kasvuaan. Yksi ruukku oli liian iso kannettavaksi sisälle, mutta koska päivällä on ollut lämpötila plussan puolella, sain  iskettyä viimeisetkin irti ruukusta.

Laitoin muutaman pieniin kukkaruukkuihin, mutta suurimman osan murateista siirsin ulkoruukkuun, jonka toin nyt sisälle. Nyt olenkin vain huokaillut, että onpa ne kauniita!

Sitten kaivoin vielä valoja varastosta. Valaistuna ruukku on vielä ihanampi!

Kopallinen inspiraatiota on myös Facebookissa!

Käy tykkäämässä, niin saat uusimmat jutut uutisvirtaasi.

Varautuminen II: Miten itse voit varautua

Kirjoitin aiemmin huippukiinnostavasta koulutuksesta, jossa olin hetki sitten. Aiheena oli varautuminen yhteiskunnan häiriö- ja vaaratilanteisiin, joita voivat olla esimerkiksi myrskyt, sähkön jakelun häiriöt, puutteet elintarvikkeiden saatavuudessa, saastunut vesi, maasto- ja metsäpalot, kaasuvuodot tai säteily. Aiemmin kirjoitin siitä, kuinka valtio on varautunut häiriötilanteisiin ja millainen on Suomen ruokaturva. Nyt kerron siitä, miten kotitaloudet ja yksilöt voivat varautua tilanteisiin.

Aiempaan kirjoitukseen valtion varautumisesta pääset suoraan tästä.

Lähde: Pinterest

Varautuminen yksilötasolla

Viime talvena saimme kokea pitkiä sähkökatkoja, kun myrsky kaatoi puita sähkölinjoille. Se onkin yksi todennäköismmistä häiriötilanteista, joka meitä voi kohdata milloin vain. Mikäli asuu tulva-alueella, kannattaa tutustua Suomen Pelastusalan keskusjärjestön tulva-ohjeisiin.

Kun sattuu onnettomuus, raju sääilmiö tai muu häiriöitä aiheuttava tilanne, viranomaiset antavat virallisia vaaratiedotteita ja ohjeita Ylen radio- ja tv-kanavilla ja tekstitv:ssä sekä Ylen nettisivuilla. Silloin kun sähköt ovat poikki pitempään, ollaan usein pattereilla toimivan radion varassa. Yle radio Suomen kanavalla annetaan kaikki maata koskevat tiedotteet koko Suomen laajuisesti ja muilla Ylen kanavilla tiedotteet kohdennetaan alueellisesti vain sinne, missä vaara uhkaa.

Mitä siis käytännössä tulisi olla kotitalouden varmuusvarastossa:
- Ruokatarvikkeiden kotivara
- Vettä lyhyen katkoksen varalle
- Lääkkeitä aina vähintään viikon varalle
- Taskulamppu ja varapatterit
- Kynttilöitä ja tulitikut tai öljylamppu ja siihen öljyä
- Pattereilla toimiva radio
- Kannellisia elintarvikekäyttöön soveltuvia ämpäreitä tms. veden kuljettamiseen ja varastointiin
- Käteistä rahaa
- Puoli tankillista polttoainetta autoon

Ota huomioon myös seuraavat yleiset asiat:
- Tiedätkö radion taajuuden, josta kuulet vaaratiedotteet
- Tiedätkö sijaintisi, jotta voit kertoa sen pelastuslaitokselle
- Missä asunnossasi on vesisulku, josta suljetaan koko kodin vedentulo
- Tunnetko yleiset hälytysmerkit ja -äänet, sekä toimintaohjeet niiden pohjalta
- Mistä suljetaan koneellinen ilmanvaihto
- Miten voit tiivistää asunnon ikkunat ja sulkea ilmanvaihtokanavat
- Onko sinulla käytössäsi kulkuväline, jolla pääset tärkeisiin kohteisiin omatoimisesti
- Onko sinulla asunnossasi ensiaputarvikkeet: Kuumemittari, sidetarvikkeita, sakset, punkkipinsetit, kuume- ja särkylääkettä, lääkehiiltä, kyypakkaus, joditabletteja
- Onko asunnossasi alkusammutusvälineet
- Onko asunnossasi toimiva palovaroitin
- Onko asunnossasi ukkos- ja ylijännitesuojaus
- Onko sinulla perustyökalut, kuten kirves, puukko, vasara ja lapio

Edellämainittujen asioiden tarkistamisen jälkeen sinulla onkin jo kenties vähän parempi valmius kohdata yllättäviä tilanteita ja turvata omaa ja läheistesi elämää vaaratilanteissa.

Lähde: Pixabay

Kun myrsy uhkaa

Varaudu ennalta tarkistamalla nämä:
- Onko sinulla juomavettä, taskulamppuun paristot ja kännykän akku ladattuna
- Onko pihapiiristä poistettu huonokuntoiset puut, jotka voivat kaatuessaan ulottua rakennusten päälle
- Onko sadevesikouruista ja kaivojen päältä poistettu lehdet ja roskat

- Onko sinulla köyttä ja muovipeitettä, joilla voit suojata omaisuuttasi sadevedeltä
- Onko autot siirretty riittävän etäälle mahdollisista kaatuvista puista
- Onko ovet ja ikkunat suljettu
- Ovatko eläimet sisällä
- Onko irtain materiaali, kuten pihakalusteet siirretty suojaan tuulelta
- Onko vene nostettu vesiltä tai sen kiinnitys varmistettu

Kun myrsky puhkeaa, kuunetele radion kautta tiedotteita ja ohjeita. Lykkää matkustamista ja vältä liikkumista ulkona. Jos autoilu on välttämätöntä, varaa mukaan lämmintä vaatetta, ruokaa ja juomaa, sekä saha tai kirves. Älä yritä korjata tuhoja myrskyn aikana. Aloita puiden raivaus vasta myrsyn loputtua. Älä koske puihin, jotka ovat vaarallisesti kallistuneita tai jotka koskettavat sähköjohtoja. Pysy vähintään 30 m etäisyydellä maahan pudonneista sähköjohdoista. Jos et itse tarvitse apua, auta naapuria.


Jos sähköt katkeavat, katkeaa ennen pitkää myös vedentulo

Varaudu ennalta tarkistamalla nämä:
- Mikä on asuntosi sähkönjakelusta vastaava yhtiö ja mistä löydät yhtiön häiriötiedotteet
- Miten saat pidettyä asuntosi lämpimänä sähkökatkon aikana
- Miten saat valmistettua lämmintä ruokaa tai lämmitettyä vettä sähkökatkon aikana
- Missä voit peseytyä sähkö- ja/tai vesikatkon aikana
- Missä on lähin kaivo tai lähde, josta saat vettä
- Onko sinulla vedenhakuun kannellisia ämpäreitä tai muita astioita
- Osaatko hoitaa tilapäisesti wc-tarpeet hygieenisesti ilman vesijohtovettä
- Onko välttämättömät toiminnot varmistettu aggregaatilla ja onko aggregaatille polttoainetta

Kun sähköt katkeavat, katkaise virta sähkölaitteista, erityisesti tulipaloriskin aiheuttavista laitteista kuten liesi, uuni ja silitysrauta. Jätä yksi valo päälle, josta huomaat kun sähköt palaavat. Sähköyhtiölle ei tarvitse yleensä ilmoittaa katkoksista, järjestelmät ilmoittavat katkoksista automaattisesti. Jos näet vaurioituneen sähkölinjan tai linjalle kaatuneen puun, on siitä hyvä ilmoittaa sähköyhtiölle. Mihinkään, mikä koskettaa sähkölinjoja, ei saa tarttua. Jätä siis raivaustyöt sähkölinjojen läheisyydessä sähköyhtiölle.

Useilla sähköyhtiöillä on myös tekstiviestipalvelu, johon voi ilmoittaa puhelinnumeronsa. Silloin saat häiriötilanteissa tekstiviestin sähkökatkoksen laajuudesta ja arvioidusta kestosta. Jos sähköt ovat poikki koko naapurustosta, mutta et saa tekstiviestiä, on viasta syytä ilmoittaa sähköyhtiöön.

Pidä pakastin kiinni ja peittele se paksulla peitolla, niin se pysyy kylmänä pari-kolmekin vuorokautta. Käytä jääkaapista nopeimmin pilaantuvia tuotteita ensimmäisenä, kun ne ovat vielä kylmiä. Älä käytä sellaisia tuotteita jotka vaativat kylmäsäilytyksen mutta ovat ehtineet lämmetä. Talvella voit viedä elintarvikkeet ulos tiiviissä kylmälaukussa.

Jos et itse tarvitse apua, auta naapuria. Poikkeustilanteissa yhteiskunta ei voi tulla huolehtimaan jokaisesta taloudesta, joten naapuriapu on välttämätöntä ja auttaminen jokaisen vastuulla. Onko naapurissasi vanhoja ihmisiä tai yksinasuvia, jotka tarvitsisivat apua? Onko sinulla jotain, jota voit tarjota naapurille? Kaivovettä, retkikeitin ruuanlaittoon tai pihasauna, jossa peseytyä, aggregaatti jota et tarvitse, puhelimessa vielä akkua?

Lähde: Pinterest

Mitä kuuluu kotitalouden ruokaturvaan eli kotivaraan

Kotivara on elintarvikkeiden varmuusvarasto, josta on mahdollista valmistaa täysipainoiset ateriat mikäli kauppaan ei pääse tai sieltä ei saa tavanomaisia elintarvikkeita. Kotivara auttaa häiriötilanteiden lisäksi myös arjen tilanteissa, vaikka ne eivät olisi kovin kriittisiä: Kun tulet nälkäisenä kotiin ja huomaat, että jääkaappi on tyhjä. Silloin voi taikoa kotivarasta aterian ja siirtää kaupassa käyntiä seuraavalle päivälle. Myös siltä varalta on hyvä olla jonkin verran ruokatarvikkeita kotona, jos sinä ja perheesi satutte sairastumaan tavallista ärhäkkäämpään flunssaan tms. ja kaupassa käyminen olisi toipilaana liian raskasta. Jos taloustilanteesi ei aina ole vakaa, kotivarasta löytyy tarvikkeet ateriaan myös silloin, kun kukkaron pohja paistaa.

Kotivaraan kannattaa valita sellaisia tuotteita, joita muutenkin käyttää. Silloin ne eivät pilaannu, vaan tulevat käytetyksi jossain vaiheessa. Hyödynnä kotivaran täydentämiseen kauppojen tarjoukset ja pidä kaapissa järjestys, jotta tiedät, paljonko sinulla on varastossa mitäkin elintarviketta.

Lähde: Pinterest

Tässä on esimerkkilista, mitä kotivaraan voisi kuulua:
- puurohiutaleita (esim. neljän viljan ja kaura)
- jauhoja (vehnä- ohra- ja ruisjauhoja, perunajauhoja)
- näkkileipää tai hapankorppuja
- kahvi, tee, kaakao
- juotavaksi valmista mehua tai pullovettä
- kuivatut kasvikset (sipuli, sienet, kasvissekoitukset)
- kuivatut pavut ja linssit
- makaroni ja pastatuotteet
- riisi
- aurinkokuivatut tomaatit, oliivit
- hedelmäsäilykkeet (ananas, persikka, aprikoosi...)
- hernekeitto
- kalasäilykkeet (tonnikala, muikku, anjovis...)
- lihasäilykkeet
- maustekurkut, etikkapunajuuret
- tomaattimurskaa tai -kastikkeita
- säilykesienet
- pakastettu liha
- pakastemarjoja
- pakastekala, kalapuikot, -pihvit
- perunapakasteet (suikaleet, peruna-sipulisekoitus)
- pakastetut vihannessekoitukset (herne-maissi-paprika, keittojuurekset)
- pakastettu leipä
- öljyjä (rypsi- tai oliiviöljy, maustetut öljyt)
- rasiamargariini tai voi, joka sopii leivälle, leivontaan ja ruuanlaittoon
- kanamunia
- juurekset (peruna, punajuuri, porkkana, lanttu, nauris)
- sipulit
- pähkinät, siemenet, kuivatut hedelmät
- sokeri, hunaja
- herkkuja ja jotain tarjottavaa yllätysvieraille (keksejä tms.)
- lemmikkien ruokia

Itselläni on muutamia päivän pelastajia, eli ruokia, joita itse teen silloin kun kaapista ei tunnu löytyvän mitään: Kananmunat, paistettuna tai keitettynä - vievät pahimman nälän ja saan lisäaikaa hankkia kokonaisen aterian. Kaurapuuro mikrossa - tykkään tehdä maitoon, mutta jos ei ole maitoa, menee myös veteen tehtynä. Marjakiisseli - tarvitaan vain pakastemarjoja, perunajauhoja ja hunajaa, valmistuu nopeasti. Pitsa - pakastimesta valmiit pitsapohjat, täytteet joita omasta kaapistani löytyy lähes aina: tomaattimurska, sipuli, maissi, ananas, tonnikala, juustoraaste (pakastimesta).

Jos oikein aletaan hifistelemään, niin kotivaraa tulee tietysti säilyttää oikeassa ruokakomerossa. Ennenvanhaan sellainen oli joka talossa. Itse olen käynyt Pinterestissä ihailemassa ruokakomeroita hakusanoilla skafferi ja pantry. Jovelan talopäiväkirjasta löytyy esittely sympaattisesta ja perinteikkäästä ruokakomerosta, josta on kuva alla. Voit lukea tarkemmin Jovelan ruokakomeron sisällöstä kun klikkaat tästä. Jovelassa on pohdittu myös laajemmin poikkeus- ja häiriötilanteita, jotka voivat yllättää. Tämä oma kirjoitukseni on pitkälti teoriaa, kuinka pitäisi varautua, mutta Jovelasta kertova kirjoitus painottuu vielä enemmän käytännön toimiin Jovelassa. Pääset lukemaan kirjoituksen kun klikkaat tästä.

Lähde: http://jovelassa.blogspot.fi/

Oliko joukossa hyödyllisiä vinkkejä? Eikai vielä ala ahdistamaan? Jos aihe herätti ajatuksia, niin jätä ihmeessä kommentti! Pessimismiin ei kannata heittäytyä, eikä alkaa maailmanloppuun varustautumaan, mutta hieman kannattaa miettiä näitä juttuja ennakkoon - se on mukavampaa näin, kuin sitten, kun tilanne on päällä.

Kopallinen inspiraatiota on myös Facebookissa!

Käy tykkäämässä, niin saat uusimmat jutut uutisvirtaasi.

Tekstin lähteet: 
SPEK:in järjestämän Varaudu! -koulutuksen 24.9.2015 materiaalit ja luennot
martat.fi/kotivara

Varautuminen: Myrskyt, sähkökatkokset ja pandemiat

Olen päässyt perehtymään aiheeseen, joka minua on kiinnostanut jo vuosia, mutta tieto ei ole löytänyt luokseni, enkä minä tiedon luokse. Nyt olin kokonaisen päivän koulutuksessa, jossa käsiteltiin sitä, miten Suomessa varaudutaan poikkeusoloihin ja normaaliajan vakaviin häiriötilanteisiin. Toisin sanottuna, miten yhteiskunta saadaan rämpimään silloin, kun tapahtuu jotain yllättävää: iskee pandemia, myrsky katkoo sähköjä, tulvat saartavat asuntoja tai globaali markkinatilanne muuttuu niin, ettei tavanomaisia ruokatarvikkeita ole saatavilla. Muita mahdollisia häiriö- ja vaaratilanteita ovat mm. saastunut vesi, lämmönjakelun häiriöt, maasto- ja metsäpalot, kaasuvuodot, räjähdys, säteily, myrskyt, suuret rakeet, ukkoset, trombit, lumipyry, pakkaset ja helteet.

Jääkauden jälkeisessä historiassa tunnetaan useita kylmiä jaksoja ja katovuosia, jolloin Suomessa ja Euroopassa on nähty nälkää. Viimeisin paha nälänhätä nähtiin Suomessa 1860-luvulla, jolloin oli useampi huono satovuosi peräkkäin. Ensimmäisen maailmansodan aikaan elettiin niukkuudessa, mm. siksi että oltiin riippuvaisia Venäjältä tuodusta viljasta. 1920-luvulla alettiin varautumaan niin, että toisesta maailmansodasta oli mahdollista selvitä. 1900-luvun jälkipuoliskolla on varautumissuunnitelmaa ja varmuusvarastoja pyritty päivittämään niin, että voidaan tarvittaessa vastata nykyajan haasteisiin. Nykypäivän yhteiskunta on haavoittuvainen monella uudella tavalla, kun ollaan riippuvaisia sähköstä ja tietojärjestelmistä.

Lähde: Pixabay

Uhkia ja mahdollisuuksia Suomessa

Suomessa on joitakin erityispiirteitä, joista meille koituu joitakin erityisiä uhkia: Meillä on kylmä ilmasto, joka tuo haasteita lämmitykseen ja maanviljelyyn. Suomessa on pitkät välimatkat ja kuljetuksiin tarvitaan paljon polttoainetta. Myös teollisuus tarvitsee paljon energiaa, joten sillä on ratkaiseva rooli varautumisessa. Täällä ollaan myös hyvin paljon riippuvaisia merikuljetuksista, joiden osuus kuljetuksista Suomeen on 82 % ja niitä ei käytännössä pystytä korvaamaan kumipyöräkuljetuksilla. Yhteiskuntamme on hyvin pitkälle digitalisoitunut ja meillä on haavoittuvat tietojärjestelmät. Lisäksi Suomen voi olla vaikea saada varaosia, mikäli kuljetukset ulkomailta eivät toimi, sillä Suomessa valmistamisen sijaan pääosin suunnitellaan tuotteita.

Suomessa meillä on kuitenkin myös joitakin etuja: Meillä on vesistöjä ja metsiä, luonnonkatastrofit ovat meillä harvinaisia. Meille on kehittynyt tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta, joka vähentää riskiä yhteiskunnalliseen epäjärjestykseen. Sähköinfrastruktuuri toimii meillä hyvin. Suomi on vauras maa, jossa valtiolla on varaa esimerkiksi ostaa kaikille kansalaisille rokotteet pandemiaa vastaan. Meillä on poliittisesti vakaata ja turvallista, myös yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä toimii hyvin.

Varautuminen valtion tasolla

Kun tapahtuu jotain yllättävää, sekä valtion että yhteisöjen ja kotitalouksien tulee kantaa kortensa kekoon, jotta häiriötilanteesta selvitään ja yhteiskunta saadaan jälleen pyörimään. Valtio ei voi tulla pelastamaan yksilöitä, eivätkä yksittäiset henkilöt pysty pelastamaan valtiota. Toistan: Valtio ei voi tulla pelastamaan yksilöitä. Jokaisen tulee silloin ottaa vastuuta itsestään ja myös naapurin vanhuksesta tai apua tarvitsevasta lähimmäisestä. Jo pienellä vaivalla ja valmistautumisella voit helpottaa suuresti pelastusviranomaisten työtä. Kirjoitan kotitalouksien varautumisesta oman (pitkän) kirjoituksen ja keskityn nyt siihen, kuinka Suomi pärjää globaalissa kontekstissa.

Valtiolla on huoltovarmuuskeskus, joka muunmuassa vastaa varautumisen suunnittelusta, pitää yllä varmuusvarastoa (esim. viljaa ja polttoaineita), huolehtii että infrastruktuuri on riittävän hyvässä kunnossa ja kriittinen tuotanto (esim. siemenet ja ruuti) on turvattu. Polttoaineista varastoidaan noin 5 kk normaaliajan käytön tarpeisiin, joten säännösteltynä se riittää vielä paljon pitemmäksi ajaksi. Lääkkeitä ja sairaanhoidon tarvikkeita on varastoituna sekä maahantuojilla että valtion omissa varastoissa. Viljaa on varastoituna 6 kk tarpeisiin, jonka lisäksi varastossa on lannoitteita. Kriittisistä ruoka-aineista on lista ja niiden tuottajilla on tieto, miten poikkeustilanteessa toimitaan. Myös räjähdysaineita ja ampumatarvikkeita on varastoituna ja niitä on varauduttu tuottamaan.

Huoltovarmuuskeskuksella on hieno video, jossa kerrotaan, Suomen huoltovarmuudesta. Kannattaa katsoa video tästä linkistä. Siinä tulee paljon lisätietoa siitä, miten valtio varautuu.

Lähde: Pixabay

Suomen ruokaturva

Ruokaturva perustuu neljään asiaan: 1) Ruuan vakaa saatavuus 2) Ihmisten tulotaso ja mahdollisuus hankkia ruokaa 3) Ruuan turvallisuus ja 4) Ruuan ravinteikkuus ja terveellisyys. Erityisesti ruuan vakaaseen saatavuuteen liittyy Suomen omavaraisuus kriittisissä elintarvikkeissa. Siitä pääsemme Suomen maatalouteen.

Nykyään mediaa seuraamalla saa helposti käsityksen, että maatalous on vähentynyt rajusti ja häviää kohta Suomesta, koska maanviljely ei enää kannata. Maanviljeliöiden ahdinko on  tosiasia, mutta maatalous ei kuitenkaan ole rajusti vähentynyt parina viime vuosikymmenenä ja Suomen omavaraisuus on edelleen melko hyvä.

Luettelen nyt suurpiirteisiä lukuja muutamien raaka-aineiden omavaraisuusasteesta. Rukiin omavaraisuusaste vaihtelee vuosittain 50-100 % välillä ja vehnän 100-150 % välillä. Vaihteluun vaikuttaa sääolosuhteet. Vihannesten omavaraisuus on noin 80 % paikkeilla ja sokerin noin 40-50 %. Lihantuotanto on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana noin neljänneksen verran ja omavaraisuusaste on siipikarjanlihalla 100 %, sianlihalla noin 110 % ja naudanlihalla noin 80 %. Maidon ja kananmunien omavaraisuusasteet ovat hieman yli 100 %.  Suomessa on siis hyvinkin pitkälle mahdollista syödä puhtaasti suomalaista ruokaa. Luonnonvarakeskus on tutkinut sitä, kuinka paljon suomalaiset syövät suomessa tuotettua ruokaa, kun otetaan huomioon myös välilliset tuotantopanokset, kuten ulkomailta tuodut lannoitteet ja luku oli suurinpiirtein 75 % luokkaa. Eli noin 75 % suomalaisten syömästä ruuasta on suomalaista. Valitettavasti minulla ei nyt ole linkittää tutkimusta tähän, em. luvut perustuvat koulutuspäivän materiaaleihin ja luentoihin.

Kotimainen maatalous on riippuvainen tuontilannoitteista, polttoaineesta ja työkoneista. Tuonnin varassa on myös eläinten ruokinta, sillä rehuihin tarvittava valkuainen saadaan pääosin soijasta. Tämä koskee koko Eurooppaa, sillä soijan suuria tuottajamaita on vain USA, Brasilia ja Argentiina.

Globaalisti hyvä ruokaturvan mittari on se, kuinka paljon kotitaloudet käyttävät tuloistaan ruokaan. Tosiasia on se, että ruokaa riittää niille, joilla on varaa sitä ostaa. Suomessa kotitaloudet käyttävät tuloistaa ruokaan vain noin 12 % - tosin luku on suurempi jos otetaan mukaan myös kodin ulkopuolella syöty ruoka. Talouksilla on hyvät mahdollisuudet selvitä ruuan suuristakin markkinahinnan vaihteluista. Suomi on siis yksi maailman rikkaimmista maista ja kun otetaan huomioon pieni väestön määrä, Suomi pystyy hyödyntämään globaalit ruokamarkkinat hyvin.

Uhkiakin kuitenkin riittää. Luonnonoloihin liittyviä uhkia ovat tarttuvat eläintaudit, kasvitaudit ja tuoholaiset (etenkin vieraslajit), tulvat, kuivuus ja ilmastonmuutoksen mukana tuomat sään ääri-ilmiöt. Muita uhkia ovat välttämättömien tuotantopanosten loppuminen (lannoitteet, valkuaisrehu ym.), kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt, kyberuhat jotka liittyvät tietojärjestelmiin, ruokaterrorismi ja ydinlaskeumat.

Lähde: Pixabay

Jatkan seuraavassa kirjoituksessa siitä, miten kotitaloudet ja yksilöt voivat varautua tavanomaisempiin vaaratilanteisiin ja häiriöihin, kuten sähkö- ja vesikatkoihin ja myrskyihin. Pienillä toimenpiteillä voi vaikuttaa siihen, ettei ole pulassa ihan pienimmästä yllätyksestä. Seuraavaa kirjoitusta odotellessa voit tarkistaa, löytyykö sinulta taskulamppu ja siihen varapatterit. Sähköjen katketessa se pitäisi pystyä löytämään myös pimeässä.

Kopallinen inspiraatiota on myös Facebookissa!

Käy tykkäämässä, niin saat uusimmat jutut uutisvirtaasi.

Tekstin lähteet: 
SPEK:in järjestämän Varaudu! -koulutuksen 24.9.2015 materiaalit ja luennot
Huoltovarmuus: Huoltovarmuuskeskus
Ruokaturva: Luonnonvarakeskus, Jyrki Niemi
http://www.huoltovarmuuskeskus.fi/

Hulluna vanhoihin taloihin - miksi?

Monet vanhojen talojen ystävät kuvailevat sitä hulluudeksi - sitä kummaa kiintymystä, joka pistää ihmisen asumaan kylmien ja narisevien lattioiden päälle, ikivanhojen petäjästä veistettyjen hirsiseinien sisään ja monet myrskyt nähneen katon alle. Vaikka vanhassa talossa asuminen kävisi toisinaan jo ihan itsessään työstä ja monen mielestä olisi paljon helpompi rakentaa uusi talo vanhan tilalle, löytyy vanhan rakennustavan vaalimiselle järkisyitäkin. Perinteinen rakennustapa ja uusi moderni rakennustapa eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Kuka sitten arvostaa mitäkin, on kunkin oma valinta.

Vanhalla rakennustavalla tarkoitan hirsirakentamista, tapaa jolla rakennettiin puutaloja aina 50-luvulle saakka. Seinien kantavana rakenteena ovat hirret, joita suojaa ulkopuolelta lautavuoraus ja sisäpuolella käytetään esim. puukuitulevyjä tai pinkopahveja. 50-luvulla tuli markkinoille uusia rakennusmateriaaleja ja taloja alettiin tehdä yleisesti puurunkoisina. Seinien väliin laitetaan lasivillaa ja jotta villat pysyvät kuivina, laitetaan myös hyörynsulkumuovit. Molemmissa rakennustavoissa on variaatioita eri vuosikymmeninä, mutta puurakentamisen periaate on karkeasti joko perinteinen tai moderni.

Edit: Kuten tarkkaavaiset lukijat huomauttivat, puurakenteisena on rakennettu myös purueristeisiä taloja, ennen kuin lasivilla valtasi markkinat. Purueristeiset talot voidaan minun nähdäkseni laskea perinteisiksi, sillä niissä ei vielä ole käytetty höyrynsulkumuovia ja ne on tehty "hengittäviksi" aivan kuten hirsitalot.

Lähde: Pinterest

Miten perinteinen ja moderni puurakentaminen eroavat?

Monet ovat kuulleet hirsitalojen "hengittävyydestä". Se on yksi merkittävä ero vanhan ja modernin puutalon välillä. "Hengittävyys" on puhekielen termi, jolla tarkoitetaan puun hygroskooppista ominaisuutta eli sitä, että että puulla on kyky sitoa ja luovuttaa vettä. Kun sisäilma on kostea, vesihöyry imeytyy puuhun ja kun sisäilma kuivaa, puu luovuttaa kosteutta ilmaan. Sen vuoksi sisäilman kosteus pysyy tasaisena ja siksi sitä voi kuvailla miellyttäväksi sisäilmaksi. 

Modernissa rakentamistavassa vesihöyryn imeytyminen talon rakenteisiin estetään höyrynsulkumuovilla, sillä sisäilman vesihöyry saisi seinien eristeenä olevan villan kastumaan. Koska villa kuivuu erittäin hitaasti, seinään tulisi kosteusvaurioita. Vesihöyry pyrkii kulkemaan lämpimästä sisäilmasta seinien läpi kylmempään ulkoilmaan, siksi muovi on seinissä heti sisäpinnan jälkeen, jotta kostus ei pääse ulos päin. Kosteus ohjataan ulos ilmanvaihdolla, joka voidaan toteuttaa painovoimaisesti, niinkuin se toteutetaan myös vanhalla rakennustavalla tai voidaan asentaa koneellinen ilmanvaihto, niinkuin parina viimeisenä vuosikymmenenä on lähes kaikissa uusissa taloissa tehty.

Kosteus ei tee tuhoja, kun se pääsee kuivumaan. Sillä periaatteella on rakennettu ilman vesieristyksiä ennen. Modernissa rakentamisessa ei niinkään panosteta kuivamiseen, vaan ensisijaisesti estetään veden pääsy muualle, kuin viemäriin. Siinä onkin rakennusmiehillä tarkka tehtävä, kun nykytaloissa vesi kulkee joka puolella. On useita vesipisteitä keittiössä, kodinhoitohuoneessa ja vessoissa, on kylpyhuone ja sauna, tiskikoneen ja pyykinpesukoneen liitännät, vesikiertoinen lämmitys joko pattereissa tai valettuna lattiaan. Siinä oli jo pitkä lista paikkoja, joissa piilee vesivahingon vaara. Modernissa talossa kaikki vesijohdot ja viemärit rakennetaan rakenteiden sisään ja uskotaan, etteivät ne vuoda. Kylpyhuoneet vesieristetään ja uskotaan, ettei vesi koskaan voi päästä vesieristeen alle. Sisäkatot rakennetaan umpeen ja uskotaan, ettei vesikatto voi koskaan vuotaa.

Vanhassa rakennustavassa vesi on tunnistettu pahimmaksi viholliseksi, eikä sitä jätetä vartioimatta. Aiemmin taloihin ei edes tullut juoksevaa vettä. Nykyään vanhoja taloja korjaavat asukkaat tekevät itse päätöksenä, miten paljon ottavat veden kanssa riskejä. Vanhoihin taloihin harvemmin nykyäänkään rakennetaan sisälle asuinrakennukseen saunaa ja kylpyhuoneessa suositaan suihkukaappia.  Nykyään kun vesijohto ja viemäri ovat myös vanhoissa taloissa monelle ehdottomia, ne rakennetaan, mutta yleensä mahdollisimman suppealle alueelle. Jos wc, pesutilat ja keittiö ovat lähellä toisiaan, vesijohtoja ja viemäreitä ei tarvitse vetää parhaimmillaan kuin muutamia metrejä. Jos makuuhuoneet ja olohuone ovat toisessa päässä taloa, sinne ei veden tarvitse päästä ollenkaan. 

Vesijohtoja vedetään vanhoihin taloihin usein pintavetona eli ei seinien sisään vaan pinnalle. Silloin vesiputkia pystyy tarkkailemaan ja mahdollinen vuoto havaitaan ajoissa. Yleensä myös rakenteet tehdään niin, että lattian alle, erityisesti vesi- ja viemärivetojen ympärille ja välikatolle pystyy kurkistamaan ja tarkistamaan rakenteet vesivuotojen varalta. 

Lähde: Pixabay

Vanhat hirsitalot on tehty korjattaviksi ja muunneltaviksi, jopa siirrettäviksi ja uudelleen rakennettaviksi. Hirsiä pystyy korjaamaan lähes loputtomasti ja pahasti lahonneita hirsiä pystyy vaihtamaan (eikä se ole edes hirvittävän vaikeaa tai kovinkaan suuritöistä). Taloon on voitu rakentaa lisää huoneita tai osa talosta on voitu siirtää toisaalle. Edelleen vanhat hirsitalot ovat korjattavissa, vaikka ne näyttäisivät surkeilta. Jos perustukset ovat notkahtaneet, talo tunkataan suoraan ja perustuksia parannetaan. Jos alimpia hirsiä on lahonnut, ne voidaan vaihtaa. Jos katto on vuotanut tai sade kastellut seinää, vuoto korjataan ja sadeveden pääsy seinäpinnalle estetään. Jos hirsi ei ole lahonnut, sen kuivuminen varmistetaan tarkistamalla, että ilma kiertää vapaasti tai jos vesi on ehtinyt lahottaa hirttä, laho kohta poistetaan ja tilalle laitetaan korvaushirttä tai pienempää puutavaraa. Joskus talon surkea olemus johtuu huonokuntoisesta ulkovuorauksesta, mutta jos se on suojannut hirret, se on hoitanut tehtävänsä.

Jos modernin ajan rakennus kastuu, ovat korjaustoimet usein mittavat. Vaikka vanhaan taloon tulisi yhtä iso remontti, on lähtökohta eri: Usein oletus on, ettei uuden ajan talon rakenteisiin tarvitse tehdä remonttia. Jos taas vanha talo vaatii kunnostusta, se ei ole kenellekään suurensuuri yllätys. Jos uusi rakennus on kastunut alhaalta, materiaaleja voidaan joutua vaihtamaan ylös asti. Jos rakennus on kastunut ylhäältä, voidaan joutua korjamaan alas asti. Valettua lattiaa voidaan joutua piikkaamaan auki ja kuivattelemaan viikkoja, jonka jälkeen se taas suljetaan (...ja toivotaan että ongelma ei toistu). Pinnat on saatettu rakentaa niin, ettei niitä voi purkaa ja rakentaa uudelleen. On voitu käyttää liimaa ja liimattu pinta lähtee irti vain pieninä palasina. Jos laminaatin tai parketin alle pääsee vettä, se kulkee salaman nopeasti lattian alla niin kauas, kuin laminaatti tai parketti jatkuu yhtenäisenä. Jos vesi pääsee syystä tai toisesta vesieristeen alle - eihän sen pitänyt olla mahdollista - se ei ainakaan pääse sieltä itsestään pois. Mittavaan remonttiin ajaa usein se, että vuotoa ei ole voinut havaita, ennenkuin ongelma on äitynyt pahaksi.

Kuten huomaatte, vanhan ja modernin välillä eroaa rakennustavan lisäksi suuresti myös ajattelutapa rakentamisen ja asumisen suhteen. 

Lähde: Pixabay

Voisin kirjoittaa aiheesta vielä pitkästi, mutta epäilen onko kukaan jaksanut lukea tätä edes tänne asti ;) Voisin loppuun tiivistää ne asiat, jotka itselläni ovat ne suurimmat tekijät, jotka aiheuttavat poltteen asua aitoa vanhaa taloa: 

• Puilla lämmittäminen. Lämpö säteilee erityisellä, miellyttävällä tavalla ja tuli tuo tunnelmaa. Puilla lämmittämisestä syntyvä ääni on miellyttävämpi, kuin muilla lämmitystavoilla.
• Painovoimainen ilmanvaihto. Myös tämä kohta liittyy äänimaailmaan. Koneellisesta ilmanvaihdosta syntyy aina enemmän tai vähemmän epämiellyttävä ääni.
• Taloudellinen turvallisuus. Vanha talo maksaa vähemmän kuin uusi. Uusi talo saattaa päivänä minä hyvänsä osoittautua "pommiksi", vaikka päällisin puolin näyttäisi hyvältä. Vaikka vanha talo osoittautuisi pommiksi, siinä ei todennäköisesti olisi yhtä paljon lainarahaa kiinni ja korjaamisen mahdollisuus on suurempi.
• Historia. En pidä tätä tärkeimpien ominaisuuksien joukossa, mutta jos talosta on historiatietoa saatavilla, olenkin yllättäen todella mielenkiinnolla siihen tutustumassa.
• Ekologiset rakennusmateriaalit. Kun modernia taloa korjataan, pitää pihaan tilata jätelava tai kaksikin. Kun vanhaa taloa korjataan, saadaan vähän lisää poltettavaa pönttöuuneihin ;)
• Sisustus. Vanhoissa taloissa sisustus on väkisinkin ihana. Pintamateriaalit sen varmaankin tekevät.
• Pihapiiri. Vanhassa talossa on yleensä myös vanha pihapiiri.
• Oma elämäntapa ja -filosofia. Ekologisuus, itsetekeminen, nuukuus, toimeliaisuus ja eläintenpitohalut sekä monet arvot ovat sellaisia, jotka lähes vaativat että asun nimenomaan vanhaa taloa.

Teksti on varmasti jonkin verran puolueellinen vanhojen talojen eduksi, pyydän anteeksi, etten pysty täyteen objektiivisuuteen tämän hetkisessä mielentilassani :) Yritin joka tapauksessa kirjoittaa asioista niin, että ne voisi ymmärtää, vaikkei olisi opiskellut rakennusalaa yhtä paljon kuin minä (toki ammattipätevyyttä ei ole itsellänikään). Minulla olisi vielä melko paljon jaettavaa aiheesta, joten jos aihe oli mielestäsi kiinnostava, jätä ihmeessä kommentti!

Kopallinen inspiraatiota on myös Facebookissa!

Käy tykkäämässä, niin saat uusimmat jutut uutisvirtaasi.

Hyllyt keittiön seinälle

Keittiössä olen saanut tehtyä pienen kohennuksen. Kiinnitin pari avohyllyä, johon saan nyt purkit riviin. Hyllyt on liimapuulevyä, jotka on käsitelty harmaalla kuultovahalla.

Lyhyestä virsi kaunis, tässä kaikki tällä erää.