Uusi koti!

Viimeaikaisten vaiheiden jälkeen on minulla ilo kertoa, että olen löytänyt kotiin! Minulla on uusi koti, johon koen olevani tervetullut. Tunnen olevani kotisatamassa, jossa minulla on turvapaikka ja sydämelläni onni. Olen päättänyt jäädä tänne.





Olen muuttanut pieneen ns. vieruskuntaan, jossa uudet naapurit tervehtivät hymyillen, kaupan kassat tulevat tutuiksi, eikä minnekään ole pitkä matka. Olen saanut paljon uusia tuttuja ja voi sanoa että jopa ystäviä. Minut on otettu lämpimästi vastaan. Olen kasvattanut verkostoa, jota vailla olen vuosia tuntenut olevani. Olen toki muuttanut myös omaa suhtautumista ihmisiin ja muistanut taas, että etäisenä pysyttelemiselle ei ole mitään järkevää syytä. Kun antaa, niin saa.

Uusi kotini on koti myös komealle miehelle ja kolmelle ihanalle nuorelle. Myös kissani Kaukovaara asuu täällä ja kanat muuttavat pihalle lähiaikoina. Elämme täyttä elämää, sen iloja ja suruja, joka hetkestä onnellisena.

Talolla on mielenkiintoinen historia: Se on rakennettu 60-luvun alussa Bockin panimon lähettämöksi, jossa juomat on välivarastoitu ennen kuin ne on kuljetettu kauppoihin. Talossa on jo silloin ollut toisessa päässä juomavarasto ja toisessa päässä asunto. Vuonna 1967 Hartwall osti Bockin ja Hartwall jatkoi toimintaa tässä rakennuksessa vielä pitkään. Rakennus on kokenut monia muutoksia vuosien aikana, mutta edelleen se on luonteeltaan teollisuushenkinen ja rakennuksen toinessa päädyssä on kahden kuorma-auton talli ja lastauslaituri. Mutta koska rakennuksen toinen pääty on aina ollut asuinkäytössä, on etelänpuolella kotoisa sisäänkäynti ja viihtyisä piha, jossa on vanhoja istutuksia.

Nyt kun minulla on koti ja rauha sisälläni, on luovuuteni herännyt taas eloon. Tulevaisuuden suunnitelmia pulppuaa iloisena virtana. Muistikirjani täytyy vauhdilla, remontti- ja sisustussuunnitelmat täydentyvät ja haaveet saavat siivet. Suunnittelen uusia seikkailuja ja sitä varten analysoin oman inspiraationi eli innostuksen olemusta: Mistä se innostus oikein tulee? Mikä minua motivoi, mikä saa minut kokemaan panostukseni tärkeäksi? Innostuksesta syntyy uusia menestystarinoita ja sellaista kohti olen matkalla. Turvallisesti kotisatamasta.

Välitilinpäätös

Elämässäni on ollut varsinainen välitilinpäätöksen aika. Se on näkynyt myös täällä blogissa pitkänä hiljaisuutena. Sekalaiset asumiskuviot, vuokra-asunnot, loputon unen tarve ja uupumus ovat vieneet voiton luovuudestani ja tästä blogista - luovuuteni tuotoksesta. Olen joutunut ottamaan aikaa itselleni ja luopumaan paljosta. Se on ollut monessa kohtaa vaikea myöntää ja tehnyt kipeää.


Kuinka vaikeaa voikaan olla muutos? Se, että luopuu jostain, mitä on tavoitellut, minkä on kovalla työllä saavuttanut tai pitänyt jopa itsestään selvyytenä? Se, kun täytyy myöntää, ettei pystykään tai haluakaan, täytyy tyytyä vähempään. Luopuminen kuulostaa aina siltä, että tyytyy vähempään. Mutta onko uusi vaihtoehto sittenkään entistä vähäpätöisempi, jos valinnan tekee siitä viisaudesta käsin, että näin on minulle tässä hetkessä parempi? Ehkä huomaat, että jokin asia, mikä palveli sinua ennen, ei olekaan oikea sinulle enää. Juuri kun luulit tietäväsi, miten jokin asia on, se onkin muuttunut. Sitä elämä on - pysyvää muutosta. Ei auta kuin sopeutua.


Luopumisen lisäksi olen oppinut viime aikoina paljon muuta. Olin juuri oppinut, että päästäkseen eteenpäin, on tehtävä valintoja ja laitettava toimeksi. Nyt olen oppinut, ettei kaikkea tarvitse ottaa asiaksi tässä-heti-nyt. Ei tarvitse luopua, mutta ei tarvitse myöskään kiirehtiä, sillä resurssit eivät riitä kaikkeen yhtäaikaisesti vaikka olisi kuinka tehokas. On opittava erottamaan ne asiat, jotka voit saavuttaa tarttumalla toimeen ja ne asiat, joiden aikaa täytyy vielä hetki odottaa. Neuvoni sinulle, joka olet ajelehtinut tyytymättömyyteen: Tartu toimeen ja lähde seuraamaan unelmiasi! Neuvoni sinulle, joka tiedät mitä haluat: ole kärsivällinen ja kuuntele sydäntäsi tarkasti, oikea ristys tulee vastaan!


Kun oppii luopumaan, voi tuntea olevansa vapaa. Sinun on siedettävä muutosta, jotta voit valita aina uudelleen sen, minkä sydämessäsi haluat valita. Muutokseen kuuluu aina luopuminen: jotta jokin muuttuisi, on jonkin muututtava. Sen jälkeen, kun sinulla on vapaus valita, et enää joudu ottamaan vastaan elämässäsi olevia asioita vaan saat ottaa ne vastaan. Kun olet ollut luopumisen kynnyksellä ja valinnut uudelleen, sen jälkeen saat olla parisuhteessa kumppanisi kanssa tai saat mennä vanhaan työpaikkaasi. Saat asua siinä kuppasessa pikkukaupungissa, jota hetki sitten vielä inhosit. Mutta niin kauan kun pelkäät luopumista, sinun on pakko pysyä vanhassa. Ja siitä on vapaus kaukana.

Lumoavan kaunis luontokohde Prahassa

Kävin syksyllä pidennetyn viikonlopun verran Prahassa, enkä olisi uskonut millaisen vaikutuksen Tsekin luonto voisi minuun tehdä. Praha kaupunkina oli kaunis ja viihdyin hyvin. Noin tunnin ajomatkan päässä Prahasta oli kuitenkin jotain niin lumoavaa, että sitä on vaikea sanoin kuvailla: UNESCOn suojelema geopuisto Bohemian Paradise.


Kävimme puistossa päiväretken, jonka aikana patikoimme noin 10 km lenkin puistossa. Ehdimme nähdä yhden päivän aikana huikaisevan kauniita paikkoja. Tämä on ehdottomasti yksi kauneimmista paikoista joissa olen koskaan käynyt.


Kuvien jälkeen kerron kuinka tänne paratiisiin löytää ja miten reissuun kannattaa varauta.

Vuokrasimme siis auton Prahasta ja ajoimme Turnovin kaupunkiin noin 90 km. Reitti on helppo ja kun pääsee Prahan kaupungin alueelta pois, on liikenteessä helppo luovia. Myös bussilla pääsee Turnoviin, mutta matka kestää melko kauan. Turnovissa suunnistimme kohti parkkipaikkaa, josta lähti merkittyjä patikointireittejä puistoon. Parkkipaikka löytyy linkistä tai google mapsista hakusanalla Parkoviště pod Valdštejnem, Turnov. Kartta alueen reiteistä kannattaa hakea Prahan tai Turnovin turisti-infosta. Puistoon pääsee myös muista suunnista, puiston reunoilla on majoituspalveluita ja ehkä jostain saa myös ruokaa, mutta puistossa ei juurikaan ole palveluja, joten kannattaa varata riittävästi evästä ja juotavaa mukaan. Myöskään vessoja tai roskiksia puistossa ei ollut, silti puisto oli erittäin siisti.


Reitit olivat pääosin erittäin helppo kulkuisia. Korkeuseroa toki oli ja välillä oli jyrkkiäkin kohtia ja portaita, mutta ainakin kolme neljäsosaa kulkemastamme matkasta oli leveää ja helppokulkuista polkua tai tietä. Eri pituiset merkityt reitit ristesivät niin, että niistä pystyi valitsemaan itselleen sopivan matkan. Patikoinnin lisäksi paikka soveltuu erityisen hyvin kalliokiipelyyn.


Jos mieli halajaa Suomen rajojen ulkopuolelle, voin ehdottomasti suositella Bohemian Paradisea luontomatkakohteeksi omatoimisille reissaajille. Sinne on helppo lähteä vaikkei reissukokemusta olisi kovin paljon.


Kevään kunniaksi tulen julkaisemaan pari luontokohdetta myös Keski-Pohjanmaan alueelta piakkoin. Sisustus- ja rakennusrintamalla täällä raksuttaa paljonkin, mutta tapahtuu varsin vähän. Palaan projektien äärelle, täällä blogissa sitten kun on jotain valmista. Sillä välin voitte tutustua suunnitelmiin ja tunnelmiin instagramin puolella :) Nähdään siellä!

Avokuistin muuttaminen porstuaksi

Kevät on mennyt ja kesäkin kääntynyt syksyksi. Avokuistin muuttaminen porstuaksi - tämä projekti on ollut valmiina jo hyvän aikaa. Siitä kirjoittaminen blogiin onkin ollut hankalampaa. Pääsisäänkäynnillä oli aiemmin avokuisti, mutta koska eteinen on avoin suoraan olohuoneeseen, olin ajatellut rakentaa kuistiin seinät, laittaa uuteen kuistiin vanhat ikkunat ja vanhan tyylisen oven. Tästä projektista tulikin sitten projekti, jonka aikana jätin jäähyväisiä kodilleni. Talo on nyt myynnissä ja suunta on uusia tuulia kohti.

Vaikka blogi on ollut hyvin tiiviisti kotiin sidottu projektiblogi, aion jatkossakin pitää tätä päiväkirjana projekteistani. Tällä hetkellä elämässä tunnit kuitenkin menee aika pitkälti käytännön asioiden pyörittämiseen ja projekteille on vähän vähemmän aikaa. Suunnitelmat kuitenkin pyörivät päässäni - odottakaas vain kun ehdin niitä toteuttaa!

Suunnitelma:

Toteutus: 

Lopputulos:

Kuisti ennen: 

Jalalliset ruukut betonista

Tein viime kesänä betonista jalallisen ruukun, josta tuli tosi kaunis! Tänä kesänä tein sille parin ja otin valamisesta muutaman kuvan.

Viime kesänä tekemäni ruukku kesti hyvin kesäkukat ja talven pakkaset säilytyksessä. Vuoden kestäneen testin jälkeen tein parin tuolle ruukulle. Muottina käytin Hongkong- tavaratalosta ostettua muovista ruukkua, joka viime kesänä maksoi muutaman euron. Siinä on toisistaan irroitettavat jalkaosa ja ruukkuosa. Jotta ruukkuun jäisi aukko istutuksille, pitää löytää vielä sopiva sisämuotti: siinä käytin varastosta löytynyttä ämpäriä.

Ennen valamista teippasin jesarilla muotin pohjalla olevat reiät. Sen jälkeen muotti kannattaa sivellä ruokaöljyllä, jotta se irtoaa helpommin. Sitten sekoitetaan valmisbetoniin vesi ja kaadetaan betonia muottiin. Jalka on umpinainen - se tulee täyteen betonia. Ruukkuosaan tulee sisämuotti, jonka tulisi asettua niin, että ruukkuosan ja sisämuotin väliin jää muutama sentti väliä ja se väli täytetään betonilla. Sisämuottiin, eli ämpäriin laitetaan kiviä painoksi niin, ettei se nouse liian ylös.  Betonin annetaan kuivua niin, ettei se ole sateessa mutta ei paahteessakaan - liian nopeasti kuivuneesta ruukusta tulee hauras. 

Parin päivän kuluttua muotit irroitetaan varovasti. Ruukkujen ei kannata antaa kuivua liian kauan muoteissa, silloin niiden irroittaminen on hankalampaa. Apuna voi käyttää veistä tai jotain muuta tarpeellista työkalua, mutta tulee muistaa, että ruukku voi haljeta jos käyttää liikaa voimaa. Kun muotit ovat irroitettu, ruukku on valmis! Jalka ja ruukku vain asetetaan päällekkäin, sillä ruukkuosan muotissa oli pohjassa kolo, jonne jalka mahtuu. Kas näin :)

Juthbackan markkinat - seudun suurin vanhan tavaran tapahtuma

Juhtbackan markkinat ovat taas täällä pe-la 19-20.8.2016 Uusikaarlepyyssä! Juthbackan markkinat on järjestetty vuodesta -75 lähtien ja ne on viimesen päälle kovanluokan juttu vanhan tavaran ystävien kesken. Kovimmat kirppistelijät kiertävät aluetta kaksi päivää - tällaiset harrastelijat, kuten minä, kahlaavat alueen päivässä.

Kuva: Pinterest / Lindaslantliga.com

Olen käynyt markkinoilla muutaman kerran, olen viihtynyt hyvin ja tehnyt hyviä löytöjä. Iso reppu tai perässä vedettävä vaunu on hyvä olla mukana, jos mielii tehdä hankintoja, sillä käsissä ei kannata tavaroita kantaa koko päivää. Liikenteenohjaajat ohjaavat autot paikoitusalueelle ja ne ovat useimmiten sen verran kaukana, ettei pienen ostoksen takia viitsi lähteä sitä autolle viemään. Isommista ostoksista voi sopia myyjän kanssa, että tulee noutamaan ostoksen päivän päätteeksi. Alueella myydään ruokaa ja juomaa, mutta myös omia eväitä voi syödä. Alue on niin iso, että nälkäkiukku on taattu jos evästaukoa ei pidä, joten ruokailu on suositeltavaa.

Seuraksi Juthbackaan kannattaa valita joku omantasoinen kirppishullu, jotta etenemistahti on kutakuinkin sama. Hetkellinen erkaneminen on luultavasti väistämätöntä, mutta jos seurue on samalla agendalla, riittää muilla ymmärrystä odotella viimeistä tulijaa viimeistään rivin päässä. Vastentahtoisia seuralaisia tapahtumaan ei kannata yrittää raahtata.

Tapahtuman virallinen kesto on minun tietojeni mukaan vuorokausi: Markkinat alkavat pe klo 16 ja päättyvät la klo 16. Olen kuitenkin kuullut, että osa myyjistä tulee paikalle jo torstai-iltana ja perjantai aamusta asti alueella on kova kuhina. Jos etsii harvinaisuuksia, kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä perjantai-aamuna tehdään kovimmat löydöt. Lauantaina iltapäivän puolella taas voi paremmin saada tingattua hinnoista, kun myyjillä on jo kotiinpaluu mielessä.

Vahva suositus Juthbackan markkinoille! Kannattaa lähteä kauempaakin.

Tapahtuma pähkinänkuoressa:
Aika: pe-la 19.-20.8.2016
Paikka: Juuttaantie 34, Uusikaarlepyy / Juthasvägen 34, Nykarleby
Tapahtuman kotisivu: http://www.juthbacka.fi/markkinat

P.S.
Hyviä kuvia vuoden 2015 markkinoilta löysin Lindas Lantliga -blogista täältä: http://lindaslantliga.com/2015/08/juthbackamarknad-2015/

Ulkosaunalle pikkupöytä

Hello everybody ja hauskaa kesää! Blogini on uinunut talviunessaan kun projektit ovat venyneet ja inspiraatio ollut hukassa. Nyt on kuitenkin taas vähän uutta materaalia tulossa! Saunalla on uusi pikkupöytä, kuisti on valmis ja ajattelinpa myös jakaa teille betoniaskarteluillan lopputuloksen.

Tänään kerron pikkupöydästä, jonka etsin saunan pukuhuoneeseen. Kirppislöydöistä käytetään yleensä löytää-verbiä, mutta nyt täytyy painottaa että tämän minä nimenomaan etsin. Etsin sitä kaksi vuotta, siitä saakka kun ulkosauna valmistui. Ja kyllä viimein lykästi! :) Löysin juuri sellaisen pöydän, jota etsin.

Ajatuksena oli jo alunperin, että sahaan pyöreästä pöydästä vajaan puoliskan pois, jotta pöytä istuu seinän viereen peilin alle. Näinpä tein  - sahasin kannesta palan pois ja kiinnitin kulmaraudan pöydänkanteen, jotta sain pöydän kiinnitettyä myös seinään. Kulmaraudan ansiosta se on tukevasti, vaikka painopiste siirtyi kun sahasin palan pois.

Ja nyt se on paikoillaan juuri sellaisena kuin suunnittelin. Voin sanoa että kerrankin meni homma prikulleen niinkuin suunnittelin. Paitsi että en suunnitellut etsiväni pöytää kahta vuotta.

Onko teillä tarinoita siitä, kuinka odotus palkitaan? Kuulisin mielelläni olenko ainoa, joissa suunnitelmat odottaa näin kauan kohteen löytymistä! :)